Elokuussa ilmestyvä Nainen joka rakasti hyönteisiä (Gummerus) tutkii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kuvaa hyönteisten muuttumista Jumalan luomista olennoista osaksi tämänhetkistä lajikatoa. 1600-luvun noitavainoista nykypäivän Berliiniin kulkeva kertomus näyttää, miten nainen kuoriutuu ahtaasta roolistaan ja saa äänen ja tekijyyden. Monesti palkitun Ahavan teosten käännösoikeuksia on myyty 25 maahan. Uutuusromaani on herättänyt kansainväistä kiinnostusta jo ennen ilmestymistään, ja tanskalaiskustantamo osti sen käännösoikeudet toukokuussa.
Kuva: Liisa Valonen
Nainen joka rakasti hyönteisiä on kuin sarja muodonmuutoksia. Romaani kuljettaa lukijaa aikakausien halki Euroopasta Japaniin ja takaisin. Samalla maailmankuva muuttuu uskontokeskeisestä tiedekeskeiseksi. Matkaa tehdään yhdessä Marian kanssa. Hän on lapsesta saakka kiinnostunut hyönteisistä ja alkaa piirtää metamorfoosin vaiheita kuten historiallinen esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717). Niin kuin hyönteiset, myös Maria muuntuu ajassa ja elää lupia kyselemättä 370 vuotta.
”Maria syntyy maailmaan, jossa nainen ei voinut julkisesti esittää ajatuksiaan. Se koettiin samalla lailla rivona kuin oman ruumiin esittely. Marialla on kuitenkin tarve itseilmaisulle. Romaanini sipaisee matkallaan useampaakin historiallista naishenkilöä, jotka ovat pohtineet ja pyrkineet ratkaisemaan kysymystä omasta tilasta ja oikeudesta omaan ääneen. Koen, että kysymys siitä, kelpaako nainen vieläkään kokijaksi ilman nais-etuliitettä, on edelleen olemassa”, Selja Ahava pohtii.
Ja sitten tulikärpäset tulivat. Ne nousivat esiin rannan kasvustosta, kerääntyivät veden päälle eri puolilta jokea ja muodostivat yhtenäisen kipinöivän, valoa sykkivän pilven. Niiden valo oli keltaisenvihreää, toiset sykkivät enemmän vihreinä, toiset kirkkaammin, lähes valkoisina. Japanilaiset kutsuivat väriä teen väriksi. Kun tee oli valmistettu laadukkaista lehdistä, he saattoivat lausua: kirkasta kuin tulikärpäsen valo, ja nyt vasta näin, mitä he tarkoittivat.
”Minua kiehtoo japanilainen hyönteiskulttuuri, joka poikkea monella tavalla länsimaisesta. Siellä hyönteisiin ei liitetä länsimaisessa taiteessa tyypillisiä kuolemaan, mädäntymiseen ja vanhenemiseen liittyviä merkityksiä. Japanilaisessa taiteessa hyönteiset ovat suosittuja motiiveja, laulukaskaita ja tulikärpäsiä on käytetty elävöittämään arkea, mutta perhoset, heinäsirkat ja sudenkorennot kantavat myös tuonpuoleiseen, esi-isiin ja elämän hetkellisyyteen liittyviä merkityksiä”, Ahava kertoo.
Selja Ahava
Selja Ahava (s. 1974) on kirjailija ja käsikirjoittaja. Ahavan esikoisromaani Eksyneen muistikirja (2010) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas, ja hänelle myönnettiin siitä Laila Hirvisaaren rahaston apuraha. Toinen romaani Taivaalta tippuvat asiat (2015) sai EU:n kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-vientikirjapalkinnon ehdokkaana. Kolmas romaani Ennen kuin mieheni katoaa (2017) sai Kaarlen palkinnon.
Selja Ahava, Nainen joka rakasti hyönteisiä, ilmestyy 10.8.2020.
