Francis Poulencin säveltämä Karmeliittasisaret perustuu Ranskan vallankumouksen aikaisiin tositapahtumiin, joissa 11 karmeliittanunnaa mestattiin giljotiinilla. Sisarten kerrotaan osoittaneen suurta urheutta: he kieltäytyivät luopumasta uskostaan, nousivat mestauslavalle toisiaan auttaen ja lievensivät pelkoaan laulamalla.
Kuva: Kansallisooppera
Karmeliittasisaret nähdään nyt ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa, kun teos saa ensi-iltansa 26.1.2024. Karmeliittasisarten koskettava juoni perustuu Ranskan vallankumouksen aikaisiin tositapahtumiin. Heinäkuussa 1794 Pariisissa teloitettiin giljotiinilla 16 Compiègnen karmeliittaluostarin asukasta, heistä 11 nunnia.
Papit ja katolisten sääntökuntien jäsenet eli munkit ja nunnat olivat tyypillisiä vallankumouksen ajan vainojen uhreja. Karmeliittaluostarin nunnat eivät suostuneet luopumaan uskostaan, vaan jatkoivat yhteisöelämäänsä piilossa viranomaisten määräyksistä huolimatta. Sisaret kuitenkin löydettiin ja viranomaiset pidättivät heidät syytettynä vallankumouksen vastaisesta toiminnasta.
Sisarten kerrotaan osoittaneen suurta urheutta. He pitivät yhtä loppuun asti ja kieltäytyivät liittymästä vallankumoukseen. Mestauslavalle nunnat nousivat sotilaita vastustelematta, toisiaan auttaen ja helpottivat pelkoaan laulamalla.
Aatelisperheet lähettivät tyttäriään usein luostareihin 1700-luvulla. Useat joutuivat luostariin vasten tahtoaan, mutta luostariympäristö antoi naisille myös vapauden toteuttaa taidetta ja tiedettä ja nousta itsenäiseen asemaan https://yle.fi/a/74-20055501.
Kotimaiset huippulaulajat eläytyvät nunnien kohtaloon
Monet kirjailijat kiinnostuivat karmeliittanunnien kohtalosta. Vuonna 1931 saksalainen Gertrude von le Fort kirjoitti karmeliittojen vaiheita mukailevan novellin. Ranskalaisen kirjailija Georges Bernanosin näytelmä Dialogues des Carmélites (Karmeliittasisarten keskusteluja, 1949) ammensi le Fort’n novellista. Francis Poulenc puolestaan omaksui Bernanosin näytelmän oman oopperansa pohjaksi. Oopperan ensiesitys oli Milanossa 1957.
Karmeliittasisarissa on oopperakirjallisuuden mittapuulla poikkeuksellisen paljon sopraano-, mezzo- ja alttorooleja, joita tulkitsevat maamme huippunimet. Oopperan päärooleissa esiintyvät kotimaiset huippunimet kuten Marjukka Tepponen ja Tuuli Takala, Tuija Knihtilä ja Niina Keitel, Pauliina Linnosaari ja Kirsi Tiihonen, Johanna Rusanen ja Anna Danik sekä Sanna Iljin ja Iris Candelaria.
Ranskalaisen ohjaaja Olivier Pyn palkittu visuaalisesti vaikuttava tuotanto sai menestyksekkään ensi-iltansa Pariisin Théâtre des Champs-Élysées’ssä 2013. Esityksen kapellimestareina vuorottelevat Hannu Lintu ja James Sherlock. Kansallisoopperaan uusintaohjauksen tekee Daniel Izzo. Lavastuksesta ja puvuista vastaa Pierre-André Weitz ja valaistuksesta Bertrand Killy.
Francis Poulenc: Karmeliittasisaret
Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 26.1.2024
Muut esitykset 31.1.–23.2.2024
