Suomen Kansallisteatteri viettää 150-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden tärkeä etappi saavutetaan lokakuun viides päivä, jolloin kantaesitetään 150-vuotisjuhlanäytelmä, Kansallisteatterin pääohjaaja Esa Leskisen kirjoittama ja ohjaama Ensimmäinen tasavalta. Juhlaesitys käsittelee suomalaisen demokratian ensiaskelia ja sen keskushenkilönä on Suomen ensimmäinen presidentti ja tasavaltaisen hallitusmuodon luoja Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952).
Teos perustuu kokonaisuudessaan autenttisiin historialähteisiin. K. J. Ståhlbergin roolissa nähdään Vesa Vierikko ja Ester Ståhlbergia näyttelee Kristiina Halttu. Säveltäjä-pianisti Jussi Tuurna on säveltänyt teokseen musiikin ja elävästä musiikista saadaan nauttia läpi esityksen.
Kuva: Kansallisteatteri
Ensimmäinen tasavalta – K. J. Ståhlberg ja taistelu suomalaisesta demokratiasta
Salaliittoja, terroria, poliittista väkivaltaa, ääriryhmien vallankumoushankkeita…
Suomalaisen demokratian syntyhistoriaa kuvaava Ensimmäinen tasavalta on poliittinen trilleri, josta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu. Musiikkipitoinen dokumenttiesitys perustuu kokonaisuudessaan autenttisiin lähteisiin: muistiinpanoihin, päiväkirjoihin, kirjeisiin ja aikalaiskuvauksiin. Se avaa näkymän kabinetteihin ja historian julkisivujen taakse ja muistuttaa, kuinka ohuen langan varassa on ollut itsestäänselvyytenä pitämämme valtiojärjestyksen synty.
“Demokratiaa ei saisi koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Sen eteen pitää työskennellä jatkuvasti, mikäli sen haluaa säilyttää”, näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Esa Leskinen sanoo.
Musiikin esitykseen on säveltänyt säveltäjä, sovittaja ja pianisti Jussi Tuurna. Vaikuttavan kauniista musiikista saadaan nauttia koko esityksen ajan Tuurnan itsensä soittamana.
Keskushenkilönä lähes unohdettu suuruus ‒ K. J. Ståhlberg
Ensimmäinen tasavalta -esityksen keskushenkilö on Suomen ensimmäinen presidentti ja tasavaltaisen hallitusmuodon luoja Kaarlo Juho Ståhlberg (1865‒1952), jonka kuolemasta tulee tänä syksynä kuluneeksi 70 vuotta. Suomalainen kansanvalta ja parlamentarismi henkilöityvät kenties enemmän kuin kehenkään muuhun juuri Ståhlbergiin ‒ stoalaisen tyyneen valtiomieheen, jonka ansiot ovat lähes unohtuneet.
Keskushenkilönsä kautta esitys valottaa niitä suunnattomia ponnisteluja, joita demokraattisen yhteiskuntamuodon ylläpitäminen vaatii jatkuvasti eri tahoilta uhkaavien voimien paineessa. K. J. Ståhlbergin roolissa nähdään Vesa Vierikko. Hänen vaimoaan Ester Ståhlbergia ‒ esityksen näkökulmahenkilöä ‒ näyttelee Kansallisteatterin ensembleen kuuluva Kristiina Halttu.
“Ester Ståhlberg oli hyvin edistyksellinen nainen. Hän työskenteli muun muassa lastensuojelussa ja puolisolleen hän oli tärkeä keskustelukumppani valtiollisissakin asioissa. Hän ei väistänyt vastuutaan vaikeissakaan tilanteissa vaan seisoi aina arvojensa takana. Hän oli myös kirjailija, jonka teoksia on käännetty useille kielille. Minä aion pystyttää Esterille patsaan!”, Kristiina Halttu summaa.
Ensimmäinen tasavalta -juhlanäytelmän työryhmä
Rooleissa Kristiina Halttu, Eino Heiskanen, Katariina Kaitue, Esa-Matti Long, Taisto Oksanen, Jukka Puotila, Sari Puumalainen, Antti Pääkkönen, Helena Vierikko ja Vesa Vierikko
Muusikko Jussi Tuurna
Ohjaus Esa Leskinen Lavastussuunnittelu Kati Lukka Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Jussi Tuurna Taustoittava tutkija Aleksi Ahtola Valosuunnittelu Ville Seppänen Videosuunnittelu Joona Pettersson Livevideosuunnittelu Ida Järvinen Äänisuunnittelu Esa Mattila Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi Videoiden arkistomateriaalin hankinta Paula Lehtonen Ohjaajan assistentti Helena Vierikko
Kansallisteatterin merkkivuotta juhlistetaan monin tavoin
Suomalainen Teatteri, jonka nimi sittemmin vaihdettiin Suomen Kansallisteatteriksi, perustettiin 150 vuotta sitten. Merkkivuotta on juhlistettu vuoden mittaan monin tavoin ja Kansallisteatteri toivoo, että mahdollisimman moni teatterinystävä löytäisi itselleen mieluisan tavan kokea Kansallisteatterin pitkä historia ja teatterin taika.
Poimintoja 150-vuotisjuhlavuoden kohokohdista:
- ”Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta” -juhlanäyttely Teatterimuseossa jatkuu vuoden 2022 loppuun asti.
- Kansallisteatterin näyttelijöiden reseptikirja julkaistiin Otavan kustantamana. Työryhmä: Kansallisteatterin ensembleen kuuluva, Kansallisteatterin näyttelijäyhdistyksen edustaja Sari Puumalainen, ruokavaikuttaja ja -kirjailija Teresa Välimäki ja valokuvaaja Laura Riihelä.
- Juhlavuosia näyttämöllä -postimerkit julkaistiin yhdessä 100 vuotta täyttävän Kansallisbaletin kanssa. Postimerkit on suunnitellut visuaalinen suunnittelija Klaus Welp.
- Historioitsija Kai Häggmanin teos Päänäyttämöllä – Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta julkaistiin Tammen kustantamana.
- Kansallisteatteri tarjoaa Rikinkeltainen taivas -teatteriesityksen taltioinnin valtakunnallisesti ja veloituksetta kirjastojen käyttöön. Ilmoita kirjastosi mukaan osoitteeseen juhlavuosi@kansallisteatteri.fi.
- Järjestämme yhdessä YLE Draaman ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa Vankilataidetta-seminaarin. Seminaari pidetään 7.12. klo 13.00 Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä.
- Kesällä 2022 järjestettiin Hietanimen teatterilegendat -kävelykierroksia. Kierrokset saivat suuren suosion, mikä vuoksi niistä on tekeillä taltiointi, joka on tulossa vapaasti katsottavaksi Virta-kanavallemme juhlavuoden lopussa.
- 365 faktaa Kansallisteatterista: Twiittaamme juhlavuoden jokaisena päivänä tietoiskun Kansallisteatterin 150-vuotiselta taipaleelta.
