Millaista oli entisaikojen suomalaisten haltiausko? Entä mikä yhdistää Väinämöistä ja skandinaavisen mytologian Odin-jumalaa? Kansanuskon klassikkosarjamme täydentyi kahdella Martti Haavion teoksella.
Elättikäärmeitä puutarhassa ja tonttuja saunassa
Kuva: SKS
Kansanuskon klassikkosarjaa täydentämään ilmestynyt Martti Haavion Suomalaiset kodinhaltiat on muinaisuskon ja tarinatutkimuksen merkkitapaus. Haavion tutkimukset suomalaisesta haltiauskosta ja sen eri kerrostumista raottavat ovea menneiden aikojen ihmisten maailmaan. Kaikille tuttujen kotitonttujen ja saunatonttujen lisäksi esivanhempiemme pihapiiri oli täynnä mitä erilaisimpia yliluonnollisia olentoja elättikäärmeistä maanhaltioihin. Haltiat olivat sukupolvien ajan osa esivanhempiemme elämää ja arkipäivää, ja jäänteet tästä kulttuurista esiintyvät yhä ajattelussamme. Juhlapainoksena julkaistua kirjaa täydentävät folkloristiikan dosentti FT Kaarina Kosken jälkisanat.
Väinämöisen arvoitus
Kuka oikeastaan on Väinämöinen – kalevalaisten runojen tietäjä ja loitsija, kansanuskon ikivanha jumalolento vai jotakin muuta? Löytyykö Väinämöiselle vastinetta muiden kulttuurien myyteistä ja taruista? Martti Haavion teos Väinämöinen ilmestyi ensi kertaa vuonna 1950, ja se julkaistaan nyt uudelleen juhlapainoksena emeritusprofessori Veikko Anttosen tuorein jälkisanoin täydennettynä.
”Kalevalan tärkein henkilöhahmo ja, niin kuin on monesti sanottu, suomalaisten kansallisuros on Väinämöinen. Jokainen, joka on lukenut kansalliseepoksemme, on siihen perustaen muodostanut hänestä käsityksensä. Mutta on toinenkin Väinämöinen: kansanrunojen. Huomaan nyt teokseni valmistuttua, että olen päätynyt tuloksiin, jotka pahoin järkyttävät sitä mielikuvaa, mikä on hänestä luotu Kalevalan pohjalta.”
Martti Haavio: Väinämöinen
Martti Haavio (1899–1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella hän julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Yksi tunnetuimmista Haavion teoksista on vuonna 1967 ilmestynyt Suomalainen mytologia, joka myös on julkaistu juhlapainoksena kansanuskon klassikoiden sarjassamme. Sarja sisältää myös muita muinaisuskon tutkimuksen klassikoita, kuten Uno Harvan teokset Suomalaisten muinaisusko sekä Elämänpuu.
