Lähes jokainen meistä on istunut Kari-tuolilla. Siitä huolimatta harva meistä on kuullut siitä, vaikka Kari Asikaisen suunnittelema Kari-tuolin on arvioitu olevan Suomen yleisin huonekalu. Se löytyy niin kirjastoista ja terveysasemilta kuin virastoista ja muista julkisista tiloista. Kari-tuoli on ollut tuotannossa vuodesta 1969 saakka.
Se on esteettisesti yksinkertainen, kestävä sekä hinnaltaan edullinen. Olisi voinut luulla, että tuolilla olisi ollut hyvät edellytykset päästä Suomen tunnetuimpien designklassikoiden joukkoon, mutta toisin kävi – suunniteltu tuote on niin toimiva, ettei kukaan yksinkertaisesti kiinnitä siihen huomiota.
Kuva: Designmuseo
Designmuseossa käynnissä oleva näyttely ”Kaiken kansan muotoilua” keskittyy suomalaisen yhteiskunnan eri aikakausien tasa-arvotavoitteisiin. Samalla näyttely esittelee useamman suomalaiseen yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttaneen designtuotteen tai suunnittelijan, jotka eivät kuitenkaan koskaan ole nousseet juhlittujen muotoiluklassikoiden tai tekijöiden joukkoon.
– Yleisesti muotoilun onnistumista on arvioitu kauneuden ja toimivuuden kautta. Mutta todellisuudessa sitä, mikä on kaunista ja toimivaa, on päässyt määrittelemään vain hyvin rajattu joukko ihmisiä. Muotoilutuotteet, joita oli vaikea lokeroida tietyn tyylisuunnan edustajiksi tai joiden käyttäjäryhmien ei ajateltu olevan tarpeeksi merkittäviä, jäivät helposti pimentoon, kuraattori Kaisu Savola kertoo.
Artekilla työskennelleet Aino Marsio-Aalto ja Maija Heikinheimo suunnittelivat useita lapsille tarkoitettuja tiloja ja kalusteita, jotka huomioivat lapsen mittasuhteet. Uudenlaiset neuvolat ja päiväkodit paransivat lasten oloja ja mahdollistivat äitien siirtymisen työelämään. Kotitöiden taakkaa helpotti 1940-luvulta lähtien astiankuivauskaappi, jonka moni suomalainen tunnistaakin tänä päivänä kotimaiseksi keksinnöksi. Silti harva tuntee kaapin suunnitelleen kotitalousopettaja Maiju Gebhardin nimen. Gebhardin pitkä ura keskittyi erityisesti naisten työolojen tutkimiseen ja parantamiseen.
– Tekijöinä naiset ovat usein jääneet muotoiluhistoriassa usein mainitsematta ja heidän töitään on laitettu miesten nimiin. Sama on toistunut kaikkialla länsimaisen muotoilun historiassa, Savola sanoo.
Merkittävä tekijä Arabian astioiden menestyksessä oli taitava koristesuunnittelu ja koristemaalaus, joiden tekijöistä lähes kaikki olivat naisia. Raija Uosikkinen, yksi Arabian tuotteliaimmista koristesuunnittelijoista, on haastattelussa kertonut, kuinka lehdistön saapuessa yrityksen tehtaalle koristesuunnittelijoita pyydettiin siirtymään toiseen huoneeseen, sillä ainoastaan miespuolisten esinesuunnittelijoiden sopi jäädä parrasvaloihin. Koristesuunnittelijoitakin huonommassa asemassa olivat tehtaan koristemaalarit, jotka tekivät pitkiä ja raskaita työpäiviä haastavissa olosuhteissa. Varsinkin koristemaalareiden nimet ovat jääneet unholaan muotoilun historiassa, vaikka heidän yksilölliset kädenjälkensä koristavat lukemattomien suomalaiskotien esineitä vielä tänäkin päivänä.
– Suomalaisen muotoilun historiassa on suuri määrä tuotteita ja suunnittelijoita, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi kansalaisten arkeen ja yhteiskunnan kehitykseen. Halusimme nostaa näyttelyssä näitä esille monipuolisemmin, Savola kertoo.
