Martti Haavion vuonna 1959 ilmestynyt klassikkoteos Karjalan jumalat kartoittaa kiehtovalla tavalla vanhaa karjalaista jumaluskoa ja mielenmaisemaa. SKS tuo pitkään loppuunmyydyn muinaisuskon ja -uskonnon tutkimuksen merkkiteoksen nyt uudelleen saataville.
Osa kirjan Karjalan jumalat kannesta. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Martti Haavion teos Karjalan jumalat avaa eteemme muinaisten karjalaisten kiehtovan mielenmaiseman. Millaisia olivat heidän vanhat jumalansa, ja kuinka ne hallitsivat ihmisten elämää? Miksi kekriä vietettiin uhrimenoin? Miten Karjalan jumalat liittyvät kristillisiin pyhimyksiin? Haavio pyrki osoittamaan, että karjalaiset jumalat muodostivat myytteineen ja riitteineen järjestelmällisen kokonaisuuden. Teos erittelee myös karjalaisen muinaisuskon ja hiljalleen Suomeen levinneen kristinuskon yhteen kietoutunutta historiaa.
Kalevalaseuran toiminnanjohtajana työskennellyt FT Ulla Piela on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat. Piela käy läpi Karjalan jumalten ilmestyessään saanutta vastaanottoa ja aikalaiskritiikkiä, mikä toimii kiinnostavana taustana nykylukijalle. Samalla Piela nostaa esiin Haavion keskeisimmät tavoitteet:
”Tutkimuksen lähtökohtana on roomalaiskatolisen kirkon pyhimysten nimikkopäivät, jotka ovat heidän kuolemansa muistopäiviä. Haavion mukaan karjalaiset ovat juuri noina päivinä toistaneet ja uudistaneet tavoissaan ja rituaaleissaan niihin liittyviä myyttejä tai niiden keskeisiä ideoita. – – Selvitellessään niihin liittyvien käsitysten leviämistä Haavio huomauttaa paradoksaalisesta tosiasiasta: keskiajan kirkko oli länsimaisen pakanuuden merkittävin levittäjä.”
Martti Haavio (1899–1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella hän julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää.
