Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tuli voimaan 2003. Se on saavuttanut lyhyessä ajassa vahvan jalansijan, ja mukana on jo 179 maata. Sopimuksen näkyvin osa ovat Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelot, jonne on kertynyt jo 549 kohdetta 127 maasta. Näistä yli 50 liittyy käsitöihin.
Puulusikan vuoleminen on vuoden käsityötekniikka. Kuva: KuvaKapina Oy
Unescon päämajassa Pariisissa on pidetty aineettoman kulttuuriperinnön yleiskokous 8.–11.9.2020 ja kokouksessa Suomen johtava käsityön neuvonta- ja opetuspalvelujen tarjoaja Taitoliitto, nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijajärjestöksi toisena organisaationa Suomesta. Aiemmin Suomesta on vastaavaan asiantuntijarooliin nimetty vain Kansanmusiikki-Instituutti ry.
"Taito valmistaa itselle merkityksellistä esineitä tai asioita, omin käsin, on suunnaton rikkaus. Perinteisten kädentaitojen oppiminen ja uusien taitojen välittäminen tuleville sukupolville on arvokasta kulttuurista pääomaa, jota Taitoliitto on toiminnallaan edistänyt jo yli 100 vuoden ajan”, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.
”Unescon aineettoman kulttuuriperinnön akkreditoituina käsityöalan asiantuntijana tehtävänämme on huolehtia, että suomalaiset käsityötaidot ovat myös tulevaisuudessa osa elävää kulttuuriperintöämme”, Hyytiäinen jatkaa.
”Taidot eivät säily itsestään, vaan niitä pitää vaalia. Siksi on upeaa, että kansallisesta elävän perinnön luettelosta löytyy jo 31 käsityötaitoa räsymattojen kudonnasta Tommi-puikkojen valmistukseen."
Taitoliitto on valtakunnallisen Taitojärjestön katto-organisaatio. Taitojärjestö tuottaa käsityönalan koulutusta ja neuvontaa, tukee yritystoimintaa sekä ylläpitää käsityön taitoa Suomessa. Taitojärjestön slogan on Onni elää käsityössä.
