Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisjuhlassa on 12.7.2021 julkistettu neljä uutta mestaripelimannia: Anneli Aho, Kuortane (viulu), Pentti Ojajärvi, Kesälahti (mandoliini, kitara), Leenamaija Raukola, Kangasala (viulu), ja Hannu Seppänen, Helsinki (kaksirivinen haitari).
Uudet mestaripelimannit Anneli Aho (vas.), Pentti Ojajärvi ja Leenamaija Raukola Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisjuhlassa 12.7.2021. Kuva: Kimmo Känsälä / Kaustinen FMF
Uudet mestaripelimannit esiintyvät VirtuaaliKaustisen Mestarisoitto-konserteissa, jotka tulevat suorina lähetyksinä Pelimannitalosta Kaustiselta 13.7.2021.
Mestaripelimanni ja -kansantanssija ovat Kaustinen Folk Music Festivalin arvonimiä. Ne voidaan myöntää henkilöille, joka perinteisellä taidollaan, runsaalla ohjelmistollaan tai muilla merkittävillä ansioillaan ovat edistäneet kansanmusiikkia tai kansantanssia ja niiden harrastamista.
– Ajatuksena on tuoda yleiseen tietoisuuteen ja tähän päivään aiempien vuosien ja vuosikymmenien mestareiden ohjelmistoa ja soittotyylejä. On mielestäni erittäin tärkeää, että kokeneempien osaajien soittoa ja ajatuksia nostetaan esille ja niistä opitaan ja otetaan mallia, Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki sanoo.
Mestarinimityksillä on suuri arvo kansanmusiikki- ja kansantanssikentällä. Mestareita on valittu yhteensä 148, ensimmäiset vuonna 1970. Tänä vuonna festivaalin ohjelmaan palaa perinteinen suuri yhteissoitto, joka alkaa esittää mestareiden kappaleita alusta alkaen vuosikerta toisensa jälkeen.
Ensimmäisellä kerralla vuonna 1970 nimityksen sai neljä viulunsoittajaa: Konsta Jylhä Kaustiselta, Kustaa Järvinen Eurasta, Otto Hotakainen Halsualta ja Tuure Niskanen Pielavedeltä. Heidän kappaleitaan soitetaan VirtuaaliKaustisen suuressa yhteissoitossa ensi lauantaina kello 14.
Anneli Aho – Kuortane, viulu
Anneli Aho sai ensikosketuksensa musiikkiharrastukseen kolmevuotiaana ja seitsemän vanhana hän jo soitti viulua Jämsän työväenopiston pelimannipiirissä. Myöhemmin viulun rinnalle kymmenvuotiaana tuli kaksirivinen haitari.
Kuortaneelle Anneli Aho muutti vuonna 1999 tavattuaan tulevan miehensä, mestaripelimanni Teijo Ahon, Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 1998. Anneli on säestänyt tanhuja ja soittanut useissa eri kokoonpanoissa, muun muassa pitkään yhdessä nyt jo edesmenneen mestaripelimanni Aukusti Viitaniemen kanssa. Nykyään hän esiintyy kokoonpanoissa NokiSet ja FolkKanat, Vinteliska-kansantanssiryhmän säestäjänä sekä miehensä Teijo Ahon kanssa.
Mieluisammaksi ohjelmistoksi Anneli nostaa erityisesti Otto Hotakaisen ja Konsta Jylhän kappaleet, mutta kaikki kansanmusiikki käy – varsinkin kaikki jotka vain ”ottaa jalkahan”.
Pentti Ojajärvi – Kesälahti, mandoliini & kitara
Kuten monen mestaripelimannin, myös Pentti Ojajärven ensimmäiset muistot musisoinnista liittyvät soittamiseen salaa ja ilman lupaa. Kitara oli ensimmäinen soitin, Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla.
Mandoliini astui kuvaan 1970-luvun alussa. Pelimannimusiikkiin innosti paikkakunnan oma pelimanni, Antti Luoma-Aho – Poliisin Antti. Myöhemmältä ajalta Pentti nostaa esikuvakseen erityisesti Heikki Lahden, jonka oppilaana ja soittokaverina hän pitkään oli.
Pentti Ojajärvi muutti Kiteelle 1990-luvun alussa ja on ollut siitä saakka kesälahtelainen. Ojajärvi on työskennellyt pääosin ammattikorkeakoulun palkkalistoilla ja nykyään hän on töissä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa kulttuuriasiantuntijana.
Pentti Ojajärvi on tullut tutuksi myös ansioituneena lauluntekijänä ja kuplettiperinteen vaalijana, hänet tunnetaan erityisesti duosta Pessi ja Juntti. Musiikki elää vahvana Ojajärven omassa perheessä; vaimon kanssa kierretään esiintymässä ja vahva musiikkisuhde on välittynyt myös heidän viidelle lapselle.
Leenamaija Raukola – Kangasala, viulu
Kangasalalaisen Leenamaija Raukolan pelimannimusiikkiharrastus alkoi harmoonin takana 1970-luvun alussa perhemusisointina isän ja isosiskon kanssa. Maineikkaan Kangasalan Balladipelimannien riveissä Leenamaija on soittanut ryhmän perustamisesta, vuodesta 1972 saakka. Nykyään hän toimii ryhmän vetäjänä.
1970-luvun lopulla Leenamaijan soitin vaihtui viuluun ja erityisesti eri kansantanssiryhmien säestys on ollut tärkeä osa soittouraa. Vuonna 1979 perustettu Kangasalan Pikkupelimannit on toiminut Leenamaijan johtamana jo yli neljänkymmentä vuotta ja eri ryhmissä on soittanut vuosittain 40 -60 lasta. Leenamaija onkin erityisen ansioitunut kansanmusiikkiperinteen siirtämisessä uusille sukupolville. Pedagogisessa työssään hän on aina korostanut oman paikkakunnan perinteen keräämisen ja sen elävänä säilyttämisen merkitystä.
Hannu Seppänen – Helsinki, kaksirivinen haitari
Myllykoskella Kymenlaaksossa syntynyt Hannu Seppänen, kaksirivismusiikin pioneeri, kiinnostui kansanmusiikista 1960-luvun lopulla englantilais-kelttiläisen folkrockin kautta. Vuonna 1973 Hannu oli perustamassa Äimä-yhtyettä kolmen kymenlaaksolaismuusikon kanssa ja samana vuonna yhtye esiintyi myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Hannu toimi yhtyeessä sanoittajana ja säveltäjänä, laulajana sekä mandoliinin- ja banjonsoittajana. Vierailut Kaustisen juhlilla jatkuivat säännöllisesti ja siellä Hannu kiinnostui kaksirivisen haitarin soitosta, erityisesti Kyläpelimannien ja Tauno Krossin innoittamana.
Kaksirivisestä tuli Hannun tärkein soolosoitin. Hänet tunnetaan sekä tuotteliaana säveltäjänä että lauluntekijänä. Hannun omaleimainen soittotyyli ja suositut sävellykset ovat vahvasti muokanneet, uudistaneet ja rikastuttaneet kansanmusiikki- ja kaksiriviskenttää. Hannu Seppänen asuu nykyisin Helsingissä.
