Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää kaustislaista viulunsoittoperinnettä Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Lisäksi Suomi on mukana yhteispohjoismaisessa hakemuksessa liittyen limisaumaveneperinteeseen. Museovirasto tukee osaltaan valittujen kohteiden säilyttämistä ja kehittämistä.
Pieniä viulunsoittajia Kaustisilla. Kuva: Risto Savolainen
Kohde-esityksen ”Kaustislainen viulunsoitto ja siihen liittyvät käytännöt ja ilmaukset” on valmistellut Museovirasto yhteistyössä perinnettä harjoittavien yhteisöjen kanssa. Suomen kohde-esityksen allekirjoitti tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Esityksessä kaustislainen viulunsoittoperinne on tunnistettu ja määritelty aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen kriteerien mukaisesti. Kaustislainen viulunsoitto on paikallisena perinteenä vahva ja elinvoimainen.
”Hakemusta on valmisteltu tiiviisti kaustislaisen perinneyhteisön kanssa, ja Kaustisella ollaan hyvin ylpeitä ja tyytyväisiä, että prosessi on saatu hyvällä yhteistyöllä tähän pisteeseen. Uskon, että tämä lisää paitsi kaustislaisen perinteen myös koko maan rikkaan ja moninaisen perinnemusiikkikentän arvostusta ja tunnettuutta”, toteaa kaustislaisten hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
Limisaumaisia puuveneitä on rakennettu Itämeren piirissä jo tuhansia vuosia. Esitystä pohjoismaisen limisaumaveneperinteen lisäämiseksi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon koordinoi Norja, ja sitä tukevat kaikki pohjoismaat. Suomesta tukensa hakemukselle antoi 19 alalla toimivaa tahoa ja veneenveistäjää.
"Työ hakemuksen parissa on tuonut yhteen toimijoita kehittämään alaa yhdessä sekä Suomessa että pohjoismaisella tasolla”, kertoo limisauma-aloitteen koordinaattori Bosse Mellberg.
Esitys limisaumaveneiden perinteestä on ensimmäinen, jonka pohjoismaat ovat tehneet yhdessä.
Kuvassa on veneenveistäjä Marko Nikula ja puuveneen runko tekeillä. Kuva: Jaska Poikonen
Luetteloon päässeitä kohteita kehitetään yhdessä
Molemmat Unescolle nyt esitetyt kohteet valittiin jo vuonna 2017 Museoviraston ylläpitämään Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 50 muun perinteen joukossa. Tästä luettelosta on mahdollista hakea edelleen Unescon luetteloihin. Päätökset uusista valinnoista tekee sopimuksen alainen hallitustenvälinen komitea joulukuussa 2021.
”Luetteloihin pääseminen ei ole maali, vaan tästä työ vasta alkaa. Kohteita pyritään kehittämään jatkossakin yhdessä yhteisöjen kanssa. Museovirasto ja ehdotusten taustalla olevat yhteisöt sitoutuvat suojelemaan ja säilyttämään luetteloon valittua kulttuuriperintöä”, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Museovirasto vastaa aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toteuttamisesta Suomessa ja on ollut koordinoimassa molempia hakemuksia. Museovirasto on myös jatkossa mukana suojelutoimissa ja tukee hakemusten takana olevien yhteisöjen työtä. Varsinainen toiminta lähtee kuitenkin yhteisöistä, jotka pitävät kulttuuriperintöä yllä.
Faktalaatikko: Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo
- Unesco ylläpitää luetteloa ihmiskunnan aineettomasta kulttuuriperinnöstä.
- Suomi allekirjoitti seitsemän vuotta sitten Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sillä edistetään elävän kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi.
- Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.
- Luettelossa on tällä hetkellä 549 kohdetta 127 maasta.
- Päätös Suomen ensimmäisen, suomalaista saunaperinnettä koskevan kohde-esityksen valinnasta saadaan joulukuussa 2020.
Kaikki kohteet Unescon kansainvälisissä luetteloissa: (UNESCO) https://ich.unesco.org/en/lists
