Eturivin historioitsija Timo J. Tuikan romaani Kekkosen salaiset päiväkirjat julkaistiin 3. syyskuuta. Urho Kekkosen syntymästä (3.9.1900) tulee kuluneeksi tänään kirjan julkistuspäivänä 120 vuotta. Poliittinen ikiliikkuja jaksaa kiinnostaa suomalaisia edelleen ja kirja on suunnattu myös tuoreemmille Kekkos-sukupolville.
Urho Kekkonen vuonna 1970. Kuva: Studio Kuvasiskot / Museovirasto
Kekkosen salaiset päiväkirjat kertoo suurmiehen sisällä eläneestä ihmisestä
Tammikuussa 2020 tapahtui onnekas onnettomuus Orimattilassa. Filosofian tohtori Timo J. Tuikka rysäytti UKK-arkiston seinästä läpi, mutta löysi samalla väliseinästä Urho Kekkosen salaiset päiväkirjat.
”Puristelen peilin edessä läskimahaani ja inhoan itseäni.” (UKK 24.2.1956)
Päiväkirjojen sivuilta paljastui presidentin sisällä loisinut ihminen. Suodattamattomat ja paikoin hävyttömätkin päiväkirjamerkinnät ovat avain Kekkosen todelliseen maailmaan. Viimeinkin saamme Kekkosen omakohtaisen selvityksen historiamme kiistellyimmistä väittelynaiheista noottikriisistä lähtien.
”Oli vaikea hypätä pehkuihin tietoisena siitä, että Nikita on tiennyt saapumisestani jo viikkoja minua aiemmin. Mitä tämä merkitsee?” (UKK 25.11.1961)
Kekkosen salaiset päiväkirjat on traagisen hauska romaani Kekkosen ajan (1956–1981) Suomesta ja suurmiehen sotkuisesta arjesta Neuvostoliiton ja mustasukkaisten rakastajattarien puristuksessa.
”Koikkelehdin vaimoni ja rakastajattareni voileivässä, josta ei päässyt irtautumaan ennen musiikin loppumista. Olen niin lähellä, mutta kumminkin niin kaukana kummastakin rakkaastani.” (UKK 7.3.1964)
Timo J. Tuikka syntyi Etyk-vuonna 1975 Kekkosen paistatellessa valtansa huipulla. Timo-pojan ensimmäinen sana oli kaljua miestä tarkoittava ”kekko”. 2000-luvun alussa Tuikka keksi Kekkosen hassunkuriseksi graduaiheekseen. Kahden Kekkos-aiheisen gradunsa jälkeen Tuikka on pyrkinyt karistamaan ”Urkkia” 20 vuotta kannoiltaan. Pitkä irtiotto on tuottanut Kekkos-aiheisen lisensiaattityön, väitöskirjan, tietokirjan, satamäärin Kekkos-luentoja ja -artikkeleita ja nyt julkaistavan romaanin.
”Olen lyönyt kaikki muut poliittiset vastustajani paitsi ajan.” (UKK 20.7.1981)
Tuikan mukaan vuosisadan kiehtovinta kansallismyyttiä ja maailman taitavinta poliitikkoa oli huomattavasti helpompi lähestyä kaunokirjallisesti kuin tutkimuksen keinoin. ”Tämä kirja oli äärettömän helppo ja nopea tehdä, kun Kekkonen kertoi tarinansa minulle omin sanoin. Tehtäväkseni jäi vain kirjoittaa vuosien 1956–1981 suuri kertomus puhtaaksi.”
