Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Tuomas Heikkillä. Kuva: Paula Virta
CODICUM-tutkimushanke selvittää, miten Pohjola liittyi keskiajalla osaksi läntistä Eurooppaa aikansa ylivoimaisen informaatioteknologian, eli kirjojen, avulla. Toisin kuin äkkiseltään saattaisi luulla, Eurooppa oli keskiajalla läpikotaisin verkottunut.
Tutkimusaineistoa ovat kymmenet tuhannet keskiaikaisten kirjojen jäänteet, pergamenttifragmentit. Kuudeksi vuodeksi rahoituksen saanut tutkimus yhdistää uudella tavalla humanistisia ja luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Suomeen rantautuivat 1100-luvulla kirjoitustaito, kirjat ja latinalaiset kirjaimet – idän kyrillisten kirjainten sijaan.
– Voi ajatella, että jopa Suomen Nato-jäsenyys päätettiin monta vuosisataa sitten, kun Suomi liitettiin kirjallisen kulttuurin avulla itäisen Euroopan sijaan osaksi länttä, kertoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.
Heikkilä vastaa tutkimushankkeessa suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden työstä, ja hänen tiimissään työskentelee 10 tutkijaa.
Euroopan huippututkijoiden tunnustus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on Euroopan komission alaisuudessa toimiva riippumaton tutkimusneuvosto. Synergy Grant -rahoitusta se myöntää 2–4 tutkijan tai tutkimustiimin ryhmille, jotka ratkaisevat erityisen kunnianhimoisia tutkimusongelmia.
Suomalaiset tutkijat ovat saaneet vastaavan, eri yliopistoissa työskentelevien ryhmien yhteiselle tutkimukselle myönnettävän rahoituksen vain kolme kertaa aiemmin – aina niin sanotuissa kovissa tieteissä. Heikkilän mukaan rahoitus on osoitus siitä, että suomalainen humanistinen tutkimus on maailman huippua.
Suomessa ja Pohjoismaissa on säilynyt harvinaisen paljon keskiaikaista kirjallista aineistoa, jota muualta Euroopasta ei löydy. Niinpä hankkeen tulokset ovat tärkeitä koko Euroopan mittakaavassa.
Hanke yhdistää humanistisia ja luonnontieteellisiä tutkimusmetodeja. Biotieteiden menetelmillä eläinten nahasta valmistetusta pergamentista otetaan dna-, proteiini- ja isotooppinäytteitä. Laskennallisilla menetelmillä, kuten tekoälyllä, tutkijat jäljittävät algoritmein, miten muualta Pohjolaan käsin kopioidut tekstit levisivät ja muuntuivat.
Usein ajatellaan, että suomalainen kirjallinen kulttuuri alkoi Mikael Agricolasta 1500-luvulla. Se on kuitenkin vuosisatoja vanhempaa. 2020-luvulla Suomi on edelleen kulttuurisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti sitoutunut samoihin yhteyksiin, joita kirjallinen kulttuuri rakensi jo vuosisatoja sitten.
– Tulosten avulla pystymme ymmärtämään itseämme ja ympäröivää maailmaa entistä paremmin. Ajanjakso 1100-luvulta 1500-luvun alkuun on nykyisen kulttuurimme varhaisin alkuvaihe ja perusta.
