Markus Copperin teosten aiheet löytyvät yhteisesti koskettavista traumoista, kuten autolautta Estonian ja ydinsukellusvene Kurskin uppoamisesta. Kiasmassa avautuu 11.11.2022 Copperin retrospektiivinen näyttely, joka esittelee ennen näkemättömän laajasti hänen omaperäistä taidettaan ja maailmankuvaansa. Näyttely sukeltaa jaettuun traumakulttuuriin ja aikamme inhimillisiin tragedioihin. Teokset ajoittuvat vuosiin 1995–2019.
Marcus Copper. Kuva: Kansallisgalleria, Petri Virtanen
Kuvataiteilija Markus Copper (1968–2019) on tunnettu erityisesti suurista, tilaa hallitsevista teoksista, jotka hyödyntävät ääntä, mekaanista liikettä tai valoa. Moni hänen teoksistaan kommentoi ihmisen toimintaa, moraalia ja mielenmaisemaa.
Näyttelyn kuratoivat museonjohtaja Leevi Haapala ja amanuenssi Jari-Pekka Vanhala. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Kiasman ja Kustannusosakeyhtiö Parvsin kanssa yhteistyössä Markus Copperin tuotantoa esittelevä kirja. Runsaasti kuvitettu julkaisu tarjoaa usean kirjoittajan tuoreita näkökulmia taiteilijan tuotantoon.
Vertauskuvia ja vaaran tunnetta
Copper oli yhteiskunnallinen taiteilija, joka käsitteli katastrofeja vertauskuvallisesti. Suurikokoiset teokset Estonia (2006) ja Kursk (2004) tavoittavat niin autolautta Estonian kuin ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen synnyttämät kollektiiviset pelot. Nahkatakeista ja soutuveneestä rakentunut mekaaninen installaatio Valaanpyyntiasema (2009) herää valaan nylkemistä demonstroivaan liikkeeseen.
Markus Copper, Estonia. Kuva: Kansallisgalleria, Petri Virtanen
“Markus Copper halusi vaikuttavilla veistoksillaan tuoda esille elämää hallitsevat voimat, tuhon ja luovuuden jatkuvan jännitteen, sen että taide voi käsitellä myös synkimpiä puolia elämästä ja yhteiskunnasta symbolisella tasolla. Teoksiin liittyvä uhkan tuntu osoittaa käännekohtiin, elämän haurauteen, murtumiin ja katoavuuteen”, Haapala kuvailee.
Etenkin uransa alkuvaiheessa Copper etsi vaaran tunnetta, ja varhaiset teokset saattoivat olla konkreettisestikin vaarallisia, kuten Sixpack of Instant Death (1995). Copper jakoi ystävilleen kuusiosaisen veistoksen osat, jotka yhdistettynä teoksen oli tarkoitus räjähtää. Vuonna 2020 poliisi etsi teoksen osia, jotka on sittemmin tehty vaarattomaksi.
Klassikkoja ja tuntemattomia teoksia
Näyttelyssä nähdään myös Copperin tunnetuin teos, klassikoksi muodostunut valasveistos Seitsemän meren arkkienkeli (1998). Kiasman kokoelmiin kuuluva teos on yksi museon rakastetuimmista. Veistoksessa on käytetty muun muassa Kotkan kirkon vanhoja urkupillejä, jotka nyt toistavat valaiden matalaa laulua.
Markus Copper, Seitsemän meren arkkienkeli. Kuva: Kansallisgalleria, Pirje Mykkänen
Copperin teoksista moni on purettu osiin ja kadonnut. Näistä teoksista näyttelyssä on esillä piirroksia, luonnoksia tai dokumenttimateriaalia. Kiasma on onnistunut pelastamaan ja osin konservoimaan taiteilijan perheen ja lähipiirin avulla Copperin jäljelle jääneestä tuotannosta veistokset Valaanpyyntiasema (2006), Teloitus Etelänmerellä, 2007 ja The Khyber Pass (2014) sekä muunnelman veistoksesta Circle of Brothers (2011–12) osaksi Kansallisgallerian kokoelmaa.
Mukana myös harvemmin julkisesti esitettyjä videodokumentteja taiteilijasta 1990-luvulta. Copper oli myös ahkera ja taitava piirtäjä. Näyttelyssä on mukana useita piirustuksia eri museokokoelmista, kuten Kiasman kokoelmiin kuuluva, hänen viimeiseksi jäänyt piirustussarjansa Huviretki tienpientareelle (2019).
