Kirsi Kunnas -palkinnon saavat tänä vuonna Heli Laaksonen ja Niillas Holmberg. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon tavoitteena on nostaa esiin rohkeaa, elävää ja vaikuttavaa nykyrunoutta sekä runoilmiöitä. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa ja sen myöntävät WSOY ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.
Vuonna 2018 perustettu Kirsi Kunnas -palkinto kohdistaa katseemme kielen merkitykseen identiteetin rakentajana ja tekijöiden juuriin runouden voimavarana. Palkinto päätettiin tänä vuonna jakaa kahdelle runoilijalle, joiden laaja tuotanto itsessään vakuutti raadin, mutta joiden molempien erityisarvona nähtiin heidän rohkeutensa hyödyntää omaa kulttuuri-identiteettiään keskeisenä runouden rakennusaineena samalla paikallisuuden raja-aitoja murtaen.
Heli Laaksonen ja Kirsi Kunnas. Kuva: Elina Wallin
Heli Laaksonen ja Niillas Holmberg katsovat molemmat tuotannossaan tulevaisuuteen omasta paikallisuudestaan käsin. Tuo paikka sijaitsee kielessä, jota runoilijat asettuvat puolustamaan. Laaksosella lounaissuomalainen maalaismaisema ja siinä elävä murre sekoittuvat omalaatuiseksi elinympäristöksi, jossa runoilija on kotonaan. Holmbergilla taas saamelainen elinympäristö on monella tapaa uhanalainen.
Sekä Laaksosen että Holmbergin tuotannossa kiteytyy kielellisen identiteettimme merkitys ja suhteemme muuhun maailmaan. He toteuttavat runouden ikuista tehtävää ajatella mahdollisia yhteisöjä ja maailmoja, tarjoavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miksi runous on meille elintärkeää.
Palkintoraadin perustelut:
Heli Laaksonen (s. 1972) on Turussa syntynyt ja vahvasti Lounais-Suomeen juurtunut runoilija, jonka esikoisrunokokoelma Pulu uis (Sammakko) ilmestyi vuonna 2000. Hän on julkaissut viisi runokokoelmaa, loruteoksia, kolumnikokoelmia, näytelmiä, runokäännöksiä ja tietokirjoja ja toimii myös kuvittajana ja kuvataiteilijana.
Laaksonen kirjoittaa omalla murteellaan runoja, jotka osoittavat, ettei kokonaisvaltaisen ilmaisun tarvitse olla vaikeatajuista. Laaksosen runoissa elämänilo näyttäytyy lämpimänä huumorina, mutta samalla hän käsittelee monimuotoisesti ajankohtaisia teemoja, kuten kielen merkitystä, luontosuhdetta ja ihmisyyden rajapintoja. Laaksonen on laajoilla esiintymiskiertueillaan tuonut vuosikausien ajan runoutta laajoille yleisöille valtakunnallisesti.
Niillas Holmberg, kuva: Marek Sabogal
Laaksosen viimeisin runoteos Aurinko. Porkkana. Vesi (WSOY 2019) on iloinen, toiveikas ja vakava vetoomus palata puhutun, luetun ja kirjoitetun kielen pariin. Yksinäisen runoilijan kutsumus kohtaa vastustusta maailmassa, jossa kieli liudentuu paikattomaksi, ihmisten väliseksi kommunikaatioksi. Teos on vahva paikallisen elämänmenon puolustus globalisoituneessa maailmassa.
Niillas Holmberg (s. 1990) on utsjokelainen, Saamenmaalla laajasti tunnettu runoilija, muusikko, näyttelijä ja aktivisti, joka tunnetaan myös tulkkina perinteisen saamelaiskulttuurin ja modernin länsimaalaisen maailman välillä. Holmbergin esikoisrunokokoelma Dego livččen oaidnán iežan ilmestyi vuonna 2009. Hän on kirjoittanut kuusi runokokoelmaa pohjoissaameksi. Kokoelmista kaksi on käännetty suomeksi. Vuonna 2013 ilmestynyt runoteos Amas amas amasmuvvat (DAT) oli myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana.
Holmbergin laajassa ja kielirajoja ylittävässä runotuotannossa paikallisuuden ja perinteen käsitteet kietoutuvat universaaleihin teemoihin. Holmberg pyrkii muistamaan sellaista, mikä on pakotettu unohtumaan, mutta yrittää silti pintaan. Hänen keskeisiä teemojaan ovat identiteetti ja ihmisen ja luonnon suhteen tunnistaminen ja tunnustaminen.
Holmbergin tuorein runokokoelma Jalkapohja (Gummerus 2019) on poliittista ja taistelevaa runoutta. Se onnistuu herkin vedoin sekä diagnosoimaan modernin maailman unohduksia ja vääryyksiä että tarjoamaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Vuoden 2020 palkintoraatiin kuuluivat kustantajat Paula Halkola (pj.) ja Anna-Riikka Carlson, runoilija Juho Kuusi ja toimittaja Pietari Kylmälä.
