WSOY:n ja WSOY:n kirjallisuussäätiön Kirsi Kunnas -palkinto myönnetään tänä vuonna postuumisti kirjailija–runoilija Jukka Itkoselle (1951–2021) tämän ansioista lastenrunokulttuurin hyväksi. 10 000 euron suuruinen palkinto ohjataan Valveen sanataidekoululle lastenrunoutta, sen tekemistä ja kokemista tukevaan toimintaan.
Maamme rakastetuimpiin kuuluva kirjailija, akateemikko Kirsi Kunnas menehtyi viime syksynä 96-vuotiaana. Hänen muistonsa ja lähtemätön jälkensä kirjallisuuteen vaikutti erityisellä tavalla nyt kolmatta kertaa jaettavan Kirsi Kunnas -runopalkinnon myöntämiseen. Tänä vuonna WSOY:n ja WSOY:n kirjallisuussäätiön nimeämä raati kohdisti huomion sinne, missä Kunnaksen vaikutus on ollut voimakkain ja missä kielen ja kirjakulttuurin tulevaisuus kytee: lastenrunouteen.
Jukka Itkonen Kuva: Tommi Tuomi
Palkinnon saajaksi valittiin Jukka Itkonen, jonka runsas ja monilajinen tuotanto on kannatellut ja uudistanut Suomen lastenrunokulttuuria vuodesta 1974. Kirsi Kunnas -palkinnon avulla raati halusi nostaa esiin Itkosen jo viidenkymmenen vuoden ajalle ulottuvan vaikutuksen kotimaiseen lastenrunouteen.
Palkintoraadin perustelut:
Lapsuudestaan saakka Jukka Itkonen halusi kirjoittaa päivittäin, ja näin hän myös teki. Viimeiseen saakka aktiivinen runoilija jätti jälkeensä mittaamattoman arvokkaan, laajan ja monipuolisen runollisen perinnön, josta riittää ammennettavaa vielä sukupolviksi eteenpäin. Päätyönsä Itkonen teki lastenrunouden parissa, mutta hän kirjoitti myös proosaa, laululyriikkaa ja runoutta aikuisille.
Itkonen oli aikakautensa runoilijoista kielenkäyttäjänä virtuoosi, hänen kielentajunsa oli ilmiömäinen ja sanavarasto pohjattoman rikas. Jukka Itkonen tunnettiin erityisesti mitan ja riimien taiturina, jonka kekseliäät säkeet jättävät lukijaan pysyviä muistijälkiä. Itkosen tuotantoa sävyttää lempeä huumori, ja parhaan runouden tavoin se ottaa huomioon niin lapsen kuin aikuisenkin lukijan.
Jukka Itkonen kirjoitti useita temaattisesti yhtenäisiä, lapsille suunnattuja runoteoksia, aiheina esimerkiksi koti- ja villieläimet, ammatit ja urheilu. Hän käytti hauskoja viittauksia muuhun kirjallisuuteen ja loi näin oman, ilmeikkään runokielen kirjallisen tradition perustalle. Hän kehitti muun muassa limerikkien pohjalta omat ”rimelikit” sekä riimitteli tunnettuja satuja ja varioi Kantelettaren lasten perinnettä.
Kirsi Kunnas ilmaisi useaan otteeseen huoltaan runokulttuurista ja samassa yhteydessä myös kielemme tulevaisuudesta. Hän toivoi uusien sukupolvien ottavan kielen omakseen ja tekevän runovallankumouksen. Tämä toive mielessään ja sekä Kirsi Kunnaksen että Jukka Itkosen perintöä kunnioittaakseen raati päätti ohjata palkintorahat Valveen sanataidekoululle runouden lukemisen, tekemisen sekä runollisten kohtaamisten hyväksi.
Valveen sanataidekoulu on osa Oulun lastenkulttuurikeskusta ja se tunnetaan vireänä sanataidekasvatuksen kehittäjänä. Palkintosumman avulla Valve toteuttaa Jukka Itkosen mukaan nimettävän sanataidekokonaisuuden. Taidekoulussa toimii ympärivuotisesti lukuisia sanataiteen harrastusryhmiä, ja Valve tekee vaikuttavaa yhteistyötä varhaiskasvattajien ja perusopetuksen piirissä. Raati toivoo palkintosumman tukevan nimenomaan lasten ja nuorten kohtaamisia runouden parissa.
Vuoden 2022 palkintoraatiin kuuluivat runoilija Jenni Haukio (pj.), kustantajat Paula Halkola ja Anna-Riikka Carlson sekä kirjallisuudentutkijat Sakari Katajamäki ja Leena Kirstinä.
Kirsi Kunnas -palkinto perustettiin vuonna 2017 Kirsi Kunnaksen 70-vuotistaiteilijajuhlan kunniaksi. Palkinnon tavoitteena on nostaa esiin elävää ja vaikuttavaa runoutta ja runokulttuuria. WSOY ja WSOY:n kirjallisuussäätiö jakavat palkinnon joka toinen vuosi aikuisten tai lastenrunouden erityiselle runoteokselle, runoilijalle tai runoutta edistäneelle toimijalle. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.
Vuonna 2018 palkinnon sai Helsinki Poetry Connection, joka on edistänyt ansiokkaasti runouden näkyvyyttä ja kuuluvuutta lavarunouden parissa. Vuonna 2020 palkinto jaettiin kahden runoilijan, Heli Laaksosen ja Niillas Holmbergin kesken, jotka molemmat tavoittavat laajoja yleisöjä runoudellaan ja vahvistavat näin kieli- ja kulttuuri-identiteettiä
