Millaisesta taiteesta suomalaiset ovat vaikuttuneita? Yli 4500 vastaajan tutkimuksessa kärjessä ovat klassikot, joita arvostavat niin suurkuluttajat kuin passiivisemmatkin kulttuurin ystävät.
Suomen Kulttuurirahasto julkaisi kesäkuussa laajan tutkimuksen suomalaisten kulttuuriasenteista. Nyt julkaistaan kyselyn toinen osa, jossa on kartoitettu taiteen eri lajien suosiota taiteilijoiden kautta.
Juice Leskinen. Kuva: Juha Jormanainen
Vastaajat arvioivat 39 ennalta nimettyä suomalaista taiteilijaa sen mukaan, kuinka vaikuttuneita näiden teoksista ovat. Tutkimukseen valitut taiteilijat edustavat erilaisia taiteen lajeja ja suuntia viimeisen sadan vuoden ajalta. Nimien kautta tulee esiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat eri taidemuotoja eri ajoilta ja mitä he niistä ajattelevat.
Kansalliset klassikot odotetusti tunnetuimpia
Enemmistö vastaajista pystyi arvioimaan 21 taiteilijaa 39:stä esitetystä. Lähes kaikki tunsivat kansallisiksi klassikoiksi laskettavat Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Juice Leskisen, Väinö Linnan ja Eino Leinon niin hyvin, että pystyivät ottamaan kantaa näiden tuotantoon.
Myös Helene Schjerfbeck, Oskar Merikanto, Katri Helena, Paula Vesala, Kalle Päätalo, Ilkka Remes ja Sofi Oksanen ovat tuotantoineen tuttuja valtaosalle suomalaisista. Sen sijaan esimerkiksi Magnus Lindberg, Elina Brotherus, Kristian Smeds, Leena Luostarinen, Tero Saarinen tai Eija-Liisa Ahtila eivät ole koko kansan mittapuulla yhtä tunnettuja.
Ikä ja koulutustaso vaikuttavat taiteilijanimien tunnistamiseen. Mitä iäkkäämmästä vastaajasta on kyse, sitä paremmin hän on perillä esimerkiksi Paavo Haavikon työstä ja teoksista. Henri Pulkkinen eli Paperi T puolestaan on tuotantoineen sitä tutumpi, mitä nuoremmalta suomalaiselta asiaa kysyy. Akateemisesti koulutetut tuntevat jonkin verran enemmän taiteilijoita kuin vähemmän muodollista koulutusta saaneet.
Eino Leino, Väinö Linna, Tove Jansson ja Jean Sibelius ovat poikkeuksia. Heidät tunnetaan hyvin iästä tai koulutustaustasta riippumatta. Saman voi todeta Paula Vesalasta, Katri Helenasta, Juice Leskisestä sekä Ilkka Remeksestä.
Tutkimuksella ei haettu vastausta siihen, kuka on Suomen suosituin tai merkittävin taiteilija. ”Olisi ollut mahdotonta kuvata taidemuotoja sanallisesti niin, että kaikki olisivat ymmärtäneet ne samalla tavalla. Nimien kautta konkretisoituu, mistä tyylisuunnasta tai taiteen tekemisen tavasta suomalaiset ovat kiinnostuneita. Kutakin suuntausta edustamaan on valittu vain yksi oman alansa merkittävistä taiteilijoista”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Jokaista taiteilijaa arvioitiin asteikolla, jossa yksi vaihtoehto oli, ettei vastaaja tunne taiteilijan tuotantoa lainkaan. ”Vaikuttuneisuuden asteen lisäksi myös vastaus ’en tunne’ kertoo paljon tyylisuunnan suosiosta. Jos ihminen esimerkiksi on lainkaan kiinnostunut nykytanssista, hän luultavasti tietää Sanna Kekäläisen”, Arjava jatkaa.
Katri Helena. Kuva: Lauri Laukkanen
Katri Helena viehättää maaseudulla
Eroja syntyy, kun tarkastellaan vaikutuksen tehneitä taiteilijoita väestöryhmittäin. Kulttuurin aktiiviset kuluttajat sekä tuntevat taiteilijoiden tuotantoa keskimääräistä paremmin että kertovat vaikuttuneensa melkeinpä minkä tahansa taiteilijan tuotannosta. Passiivisimmatkin kuluttajat ovat kuitenkin vaikuttuneita Sibeliuksen ja Linnan kaltaisista kulttuurin suurhahmoista.
Naiset innostuvat enemmän Tove Janssonin, Sofi Oksasen ja Paula Vesalan tuotannosta kuin miehet. Katri Helena taas on hyvä esimerkki taiteilijasta, joka vetoaa enemmän iäkkäisiin ja maaseudulla asuviin. Juice Leskisestä vaikuttuneita löytää keskimääräistä selvästi enemmän 50-69-vuotiaista. Runoilijoista V. A. Koskenniemi ja Pentti Saarikoski ovat yhtä suosittuja, molemmat erityisesti eläkeläisten keskuudessa.
Myös puoluekannoista syntyy pieniä eroja. Paula Vesala on taiteilija, josta keskimääräistä useampi vihreä, kokoomuslainen ja sosialidemokraatti on vaikuttunut. Katri Helena, Laila Hirvisaari sekä Konsta Jylhä ovat jättäneet jälkensä moniin keskustalaisiin ja SDP:n kannattajiin. Ilkka Remeksen työ miellyttää monia sosialidemokraatteja, perussuomalaisia, kokoomuslaisia ja keskustalaisia. Juice Leskinen taas on vaikuttanut kaikkien suurimpien puolueiden kannattajiin, mutta vielä muita hieman enemmän sosialidemokraatteihin ja kokoomuslaisiin.
Tutkimuksen toteutti Kulttuurirahaston toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Siihen vastasi helmi–maaliskuussa 2022 noin 4600 henkilöä. Tulokset ovat osa laajempaa, suomalaisten kulttuuriasenteisiin paneutuvaa tutkimusta, joka julkaistiin kesäkuussa 2022.
Kysymys taiteilijoiden tuntemisesta ja vaikuttuneisuudesta esitettiin myös aiemmassa, vuonna 2013 toteutetussa kulttuuritutkimuksessa. Kyselyiden tuloksiin kokonaisuudessaan voi tutustua Kulttuurirahaston verkkosivuilla osoitteessa skr.fi/kulttuuritutkimus.
