Laila Hirvisaaren romaaniin perustuva Lehmusten kaupunki on tarina rakkaudesta ja rakuunoiden kaupungista, Lappeenrannasta. Lehmusten kaupunki nähdään ensikertaa musiikkinäytelmänä, jossa soi tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän Pave Maijasen laulut. Näytelmän on ohjannut Iiris Rannio ja dramatisoinut Helena Anttonen.
Musiikkidramaturgian ovat tehneet Jani Pola ja Iiris Rannio. Koreografioista on vastannut Tanja Huotari ja näytelmän lavastuksesta ja pukusuunnittelusta Mimmi Resman. Ennakkoon jo paljon kiinnostusta herättänyt näytelmä saa ensi-iltansa syyskuun 19. päivä. Näytelmä jatkaa Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjelmistossa keväällä 2021.
Nora Koski ja Eppu Pastinen. Kuva: Aki Loponen
Lehmusten kaupunki vie katsojat vuoden 1929 Lappeenrantaan, rakuunoiden kaupunkiin. Tunteikkaassa näytelmässä seurataan nuorten lappeenrantalaisten erilaisia rakkaustarinoita ja elämänvalintoja.
- Näytelmän keskeisiä henkilöitä ovat alle kaksikymppiset ystävättäret, joilla on elämään erilaiset lähtökohdat: toinen on varakkaasta perheestä ja saa luvan seurustella upseerin kanssa ja toinen on köyhemmästä perheestä, eikä saa samanlaista hyväksyntää suhteelleen, kertoo näytelmän ohjaaja Iiris Rannio.
Näytelmän päähenkilöiden, ompelijatar Ilona Hirvisaaren (Noora Koski) ja luutnantti Veikko Vehmaksen (Eppu Pastinen) rakkaus on tarinan keskiössä. Ilonan lapsuudenystävä Liisa (Vilma Putro) rakastuu puolestaan Veikon ystävään Arnoldiin (Jarno Hyökyvaara) ja Veikon ratsupalvelija Tauno (Jussi Lankoski) saa morsiamekseen Iitan (Liina Hämäläinen) kotikylästään Antreasta.
- Lehmusten kaupunki on tarina epäsäätyisestä rakkaudesta. Vaikka nykyään ei enää ole niin tiukkoja rajoja esimerkiksi varallisuuden suhteen, on vieläkin ihmisiä, joiden rakkauden esteenä on jokin ennakkoluulo tai muu asia, Rannio jatkaa.
Vaikka näytelmä sijoittuu lähes sadan vuoden taakse, ovat sen teemat ajankohtaisia myös nykyaikana.
Ratsuväen luutnanttia Veikko Vehmasta esittävä Eppu Pastinen kertoo, että samanikäisen Veikon rooliin on ollut helppo samaistua.
- Nuoruus ja aikuiseksi kasvaminen sisältävät samoja kysymyksiä riippumatta siitä, mitä vuosisataa eletään. Jos olosuhteet suodatetaan pois ihmisen ympäriltä, niin jäljelle jäävät todennäköisesti ne samat ajatukset: kuka minä olen, mitä haluan ja miksi olen täällä, Pastinen pohtii.
Ilona Hirvisaarta näyttelevä Noora Koski kuvaa roolihahmoaan vahvaksi, teräväksi ja suoraselkäiseksi henkilöksi, jolla on herkkyyttä, mutta myös uskallusta haastaa rakkaimpiaan sekä vallitsevia tapoja.
- Ilona on monella tapaa aikaansa edellä, ja uskaltaa kyseenalaistaa ja vastustaa vuoden 1929 aikaisia normeja. Ilonan ja Veikon seurustelu uhmaa sen aikaisia sääntöjä, ja aiheuttaa paheksuntaa, mutta Ilona uskaltaa siitä huolimatta rakastua ja rakastaa.
Helena Anttosen uusi dramatisointi tekee tilaa Pave Maijasen musiikille
Lehmusten kaupunki -näytelmä nähdään ensi kertaa musiikkinäytelmänä, jossa kuullaan lappeenrantalaislähtöisen muusikon Pave Maijasen rakastettuja lauluja. Näytelmän uudelleen dramatisoinnista on vastannut lappeenrantalainen dramaturgi, ohjaaja ja kirjailija Helena Anttonen.
- Esityksen pohjana on vanha dramatisointini, jota lyhensin tehden tilaa musiikille. Samalla perkasin dialogia ja murretta. Parissa kymmenessä vuodessa murteet ovat liukuneet niin nopeasti lähemmäs yleiskieltä, että rakuuna Tauno Tukevan Antrean murre kuulosti todella ikiaikaiselta.
Idea Pave Maijasen musiikin ja Lehmusten kaupunki -näytelmän yhdistämisestä on peräisin näytelmän ohjaajalta Iiris Ranniolta, joka yhdessä kapellimestari Jani Polan kanssa on vastannut teoksen musiikkidramaturgiasta.
70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Pave Maijanen kertoo, että hänelle on kunnia-asia se, että hänen musiikkiaan sisältyy kotikaupungista kertovaan näytelmään.
- Tietääkseni musiikkiani ei ole aikaisemmin esitetty missään teatteriproduktiossa. On kiinnostavaa nähdä ja kuulla kuinka laulut istuvat näytelmään.
Lavastuksen keskiössä kaupunki, Rakuunamäen varuskunta-alue ja lehmus
Lehmusten kaupunki -näytelmän lavastuksesta ja pukusuunnittelusta on vastannut skenografi Mimmi Resman, joka on tuonut kaupunginteatterin suurelle näyttämölle lehmuksen lisäksi sekä kylpyläkaupungin tyylitellyn siluetin vuodelta 1929, että varuskunnan.
- Näytelmässä on kaksi dominoivaa näyttämökuvaa: kaupunki ja varuskunta. Lavastuskonseptin pitää olla sellainen, ettei lavastuksen muutokset keskeytä näyttelemisen rytmiä. Lavastuksessa on hyödynnetty suuren näyttämön pyöröä, mutta myös portaita kuvaamaan sitä, että Lappeenranta on rakennettu osittain mäen päälle.
- Kaupunkisiluettia on pohdittu paljon. Näytelmän ohjaajan Iiris Rannion kanssa olemme kävelleet kaupungilla ja pohtineet kaupunkikuvaa kaksikymmentäluvulla. Lisäksi on katsottu paljon vanhoja kuvia Lappeenrannasta. Näitä löydöksiä olemme pyrkineet myös tuomaan esiin, jotta katsojille on näyttämöllä tarjolla assosiatiivisia elementtejä.
Lähes sadan vuoden taakse sijoittuva näytelmä, rakuunakulttuuri ja varuskuntamaailma ovat vaatineet paljon taustatyötä ja -tietoa. Resman kertoo, että on ollut mielenkiintoista perehtyä tarkemmin paikkakunnan historiaan ja pohtia, kuinka asioita esitetään näyttämöllä. Kompromisseja on jouduttu myös tekemään.
- Kyse on kuitenkin semifiktiivisestä tarinasta, joten meillä on myös taiteellinen vapaus. Meidän on pohdittava myös mikä näyttää hyvältä näyttämöllä ja mitkä asiat on huomioitava toimivuuden kannalta. Näytelmässä liikutaan myös eri vuodenaikoina, mikä pitää ottaa huomioon. Haasteena oli esimerkiksi lehmus. Sen kanssa piti tehdä tällainen käytännöllinen kompromissi, jossa puussa ei ole lehtiä lainkaan.
Osa lipputuotoista ohjataan lehmusten istuttamiseen
Jokaisesta myydystä Lehmusten kaupunki -näytelmän pääsylipusta ohjataan 10 senttiä lehmusten istuttamiseen.
Idean takana on Lappeenrannan kaupungin matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman, jonka mukaan positiivinen teko tukee Lappeenrannan kaupungin strategiaa ja kaupungin tunnettuutta lehmusten kaupunkina.
- Lehmusten kaupunki -musiikkinäytelmä tuotetaan kaupunginteatterissa samana vuonna, kun olemme uudelleen mukana European Green Leaf Award 2021 -kilpailun finaalissa. Haluamme osallistaa myös teatterikävijät mukaan tekemään kanssamme vuodesta muistuttavaa lehmuspuistoa, toteaa Rahman.
Lappeenrannan kaupunginpuutarhurin Hannu Tolosen arvion mukaan lipputuloista saadulla summalla on mahdollista hankkia noin parikymmentä lehmusta.
- Vielä on hiukan hakusessa se, mihin lehmukset sijoitetaan. Tällä hetkellä kiinnostaa eniten Rakuunamäen suunta. Näin puut sijoittuisivat myös näytelmän kannalta keskeiselle paikalle, Tolonen pohtii.
European Green Leaf Award -finaali käydään 7.10.2020.
LEHMUSTEN KAUPUNKI
Ensi-ilta lauantaina 19.9.2020
Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä
Esitykset jatkuvat keväälle 2021
