Kaksi Gaudeamuksen kirjailijaa on saanut kirjoistaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala jakoi yhteensä yhdeksän tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa tiistaina 12.9.2023 ansioituneesta tiedonjulkistustyöstä. Professori Maria Lähteenmäki sai palkinnon teoksesta Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa, ja tietokirjailija, professori emeritus Matti Vuento puolestaan palkittiin teoksesta Virus, joka pysäytti maailman. Koronapandemian syyt, seuraukset ja opetukset.
Osa kirjan Punapakolaiset kannesta. Kuva: Gaudeamus
Maria Lähteenmäen vuonna 2022 ilmestynyt teos Punapakolaiset kuvaa tilannetta, jossa Suomen raskaan sisällissodan jälkimainingeissa kaoottiselle Neuvosto-Venäjälle rynnisti tuhansia poliittisia ja taloudellisia siirtolaisia, punapakolaisia. Lähteenmäki selvitti, keitä vuosina 1918–1938 Suomesta itärajan taakse lähteneet naiset olivat, ja kuinka he päätyivät Stalinin vainojen uhreiksi Suomen valtion seuratessa tapahtumia sivusta.
Biologian emeritusprofessori Matti Vuennon vuonna 2022 ilmestynyt teos Virus, joka pysäytti maailman kertoo koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista sekä pandemian synnystä, kulusta ja vaikutuksista Suomessa ja maailmalla. Tutkimustietoon pohjaava teos kertoo, millainen virus SARS-CoV-2 eri muunnoksineen on ja mitä se aiheuttaa ihmiskehossa sekä mitä vaikutuksia taudilla on yhteiskuntaan.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa palkinnot vuosittain tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä.
Palkintoperustelut: Punapakolaiset
”Itä-Suomen yliopiston historian professori Maria Lähteenmäki analysoi teoksessaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa kokeneen historiantutkijan taidolla vaikeaa ja aiemmin liian vähälle huomiolle jäänyttä menneisyyden aikakautta.
Tuhansia ihmisiä siirtyi vapaaehtoisesti tai pakeni Neuvosto-Venäjälle ja sittemmin Neuvostoliittoon. Lähteenmäki hyödyntää teoksessaan heidän kärsimyskertomuksiaan raskaaksi pettymykseksi osoittautuneesta diktatuurista. Pääpaino on naisten kohtaloita ymmärtävässä tutkimuksessa. Samalla kirjoittaja laatii kokonaiskuvan, jossa hyödynnetään taitavasti aikalaistekstejä ja niiden autenttista todistusvoimaa. Teos on monipuolinen, laajaan lähdeaineistoon perustuva analyysi niin Neuvostoliittoon siirtyneistä eliitin jäsenistä kuin aivan tavallisista ihmisistä ja heidän kokemuksistaan 1920- ja 1930-luvun työläisten paratiisissa.
Lähteenmäki erittelee myös Suomen valtion suurelta osin puutteellisiksi osoittautuneita yrityksiä lievittää kansalaistensa hätää ja yrityksiä päästä takaisin kotimaahansa.
Tulevaisuuden historia tapahtuu tänään. Lähteenmäki muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on tallentaa kriisiaikojen tapahtumat ja ihmiskohtalot tulevaisuuden historiantutkimuksen aineistoiksi.”
https://www.gaudeamus.fi/teos/punapakolaiset/.
Osa kirjan Virus, joka pysäytti maailman -kirjan kannesta. Kuva: Gaudeamus
Palkintoperustelut: Virus, joka pysäytti maailman
”Vuonna 2020 maaliskuussa Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronan pandemiaksi. Tartuntavauhti oli nopea. Vauhdilla levisi myös koronaan liittyvä uutisointi ja julkinen keskustelu. Tämän informaatioähkyn keskellä luottamusta herättää Matti Vuennon kirja Virus, joka pysäytti maailman.
Kovakin luonnontiede pehmenee lukijalle yleistajuiseksi, kun Vuento kuvaa katalan viruksen piikkejä, joilla virus hankkiutuu kohdesoluunsa. Vuento esittelee ytimekkäästi tartunnan leviämisen vaiheet sekä kansalliset ja kansainväliset reaktiot koronatartuntoihin. Kirjassa käsitellään myös rokotteiden etsintää, rokotenationalismia ja suurvaltapeliä. Vuennon teos on kirkkaasti jäsennelty monipuolinen katsaus, josta jokainen oppii jotain uutta.
Vaikka kansainvälinen koronatietous päivittyy jatkuvasti, Vuennon valtavaan lähdeaineistoon ja tutkimustietoon perustuva teos kestää aikaa. Kirjan luettuaan ymmärtää paremmin, mihin oikeastaan kannattaa kiinnittää huomiota viruksessa, joka teki viime vuosista niin monella tavalla raskaat. Kirja saa miettimään, kuinka tulevat pandemiat kannattaisi kohdata.
Viruksen aiheuttama COVID-19-tauti on tappanut miljoonia. Silti Vuennon teos tuo keskusteluun suhteellisuudentajua. Korona ei ole maailmanlopun merkki, vaan viruksia on ollut läpi historian.”
