Suomen merkittävimpiin luonto- ja henkilökuvaajiin kuuluvan Eero Järnefeltin (1863–1937) koko tuotantoa esittävä näyttely nähdään Vaasassa Tikanojan taidekodissa 23.11.2024–25.5.2025. Näyttely tarjoaa katsauksen myös Järnefeltin elämään kansainvälisen kulttuuriperheen kasvattina.
Eero Järnefelt, Nelma Sibelius, 1907–1908, yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Eero Järnefelt (1863–1937) on yksi tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita, jonka maalauksissa näkyy vahvasti hänen kiinnostuksensa suomalaiseen luontoon ja kansanelämään. Erityisesti hänet muistetaan Koli-maisemista ja Raatajat rahanalaiset / Kaski -maalauksesta. Teoksissaan Järnefelt käsittelee luontoa kokonaisvaltaisesti. Hänelle yhtä merkityksellisiä olivat niin komeat vaaramaisemat kuin vesikasvien ja luonnon yksityiskohtien herkkyys. Järnefeltin luonnonkuvaukset herättävätkin kysymyksiä siitä, onko hänen kuvaamaansa luontoa enää olemassa ja miten suhtaudumme ympäristöömme nykyisin.
Järnefeltin taide kumpuaa hänen sukunsa kiinnostavasta kulttuuritaustasta, ja sitä leimaa olennaisten piirteiden tavoittaminen yhtä lailla luonnosta kuin ihmisistä. Hän osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti. Tikanojan taidekodin näyttely valottaa Järnefeltin maisema- ja ihmiskäsityksen eri puolia.
Tikanojan taidekodissa esillä on Järnefeltin keskeinen tuotanto, mukaan lukien ikoninen maalaus Kaski vuodelta 1893. Näyttelyssä nähdään noin 70 originaaliteosta ja noin 30 luonnosta, jotka esitetään digitaalisesti. Teoksia on lainattu Kansallisgalleriasta, suomalaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Mukana on myös teoksia Pohjanmaan museon taidekokoelmasta. Näyttelyn on kuratoinut Ateneumin intendentti Timo Huusko ja näyttelyn Tikanojan taidekotiin on tuottanut Ateneum taidemuseo / Kansallisgalleria yhteistyössä Vaasan museoiden kanssa.
Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
Järnefelt ikuisti aikansa merkkihenkilöitä
Järnefeltille muotokuvien tekeminen merkitsi useimmiten hänelle itselleen merkittävien henkilöiden maalaamista. Monet heistä, joita hän kuvasi, liittyivät tavalla tai toisella suomenmielisen sivistyneistön vaiheisiin. Suomen kielen professori August Ahlqvist muistetaan siitä, että hän teilasi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin. J. J. Mikkola oli kielitieteilijä ja saksalaismyönteinen suomalaisuusmies. Hänen puolisonsa Maila Talvio oli monipuolinen kirjailija. Järnefelt ikuisti myös toimittaja ja kansanedustaja Tekla Hultinin. Maailmansotien välisenä aikana Järnefelt saavutti lähes virallisen muotokuvamaalarin aseman.
Näyttelyssä esitellään myös Järnefeltin grafiikan tuotantoa, josta hänen mehevät pehmeäpohjasyövytyksensä ovat saaneet vankan aseman suomalaisessa taidegrafiikassa.
Suomalaisen kulttuurin kehittäjät
Näyttely tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan Järnefeltin tuotannosta. Eri teemoihin jaettu näyttely tuo tietoa Järnefeltin suvusta, opintomatkoista, kotioloista ja hänen taiteensa liittymisestä aikansa suomalaisuusajatteluun.
Eero Järnefeltin suvulla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen kulttuurin kehittymiselle. Hänen vanhempansa omaksuivat suomen kielen ja kansansivistysaatteen. Isä Alexander oli kenraali, sotilastopografi, kuvernööri ja senaattori. Pietarilainen äiti Elisabeth tuli baltiansaksalaisesta suvusta. Järnefeltin sisaruksista tuli tunnettuja kulttuurivaikuttajia. Toinen veli Arvid oli aatehistoriallinen kirjailija ja kolmas veli Armas säveltäjä ja kapellimestari. Aino-sisaresta tuli säveltäjä Jean Sibeliuksen puoliso. Järnefeltien piiriin kuuluivat muun muassa kirjailijat Minna Canth ja Juhani Aho.
Vaasaan Järnefelt kytkeytyy siten, että hänen isänsä toimi Vaasan läänin kuvernöörinä vuosina 1888–1894. Alexander asui Rantakadulla ja perhe vuokrasi kesäpaikakseen Tottesundin kartanon Maksamaalta kesiksi 1891–1892. Eero Järnefeltin sisar Aino avioitui siellä. Eero Järnefeltin puoliso oli Saimi Swan. He menivät naimisiin vuonna 1890 ja saivat viisi lasta. Saimin vanhemmat olivat Eeron vanhempien tavoin fennomaaneja.
Näyttelyluettelo tarjoaa uutta tutkimustietoa
Näyttelyä täydentää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistu näyttelyluettelo, joka syventyy Järnefeltin elämään ja teoksiin. Se tarjoaa uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Suvirannassa. Julkaisun kirjoittajina ovat Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.
Ateneumin taidemuseossa innokkaan vastaanoton saanut näyttely nähdään 23.11.2024–25.5.2025 Vaasassa Tikanojan taidekodissa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten kuraattorin kierros Timo Huuskon johdolla sekä kamarikonsertteja.
https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/
