Metsäjätti on paitsi Miika Nousiaisen hieno romaani, niin nyt myös upea elokuva!
Koska säätila vaikutti niin huonolle, niin oli juuri oikea ilma mennä elokuviin. Auto piiloon kaatuvilta puilta yms, ja sitten nauttimaan elokuvasta.
Olin lukenut kirjan sen ilmestymisen aikoihin ja päässyt jopa haastattelemaan Miika Nousiaista kirjan aiheen tiimoilta. Silloin kaikki oli tapetilla Kouvolan seudulla, missä tehtaita pantiin nurin.
Elokuvan on ohjannut Ville Jankeri ja käsikirjoituksen laatinut Ville Jankeri ja Timo Turunen. Niin, että ihan kirjan tarinan mukaan ei mennä, mutta pääosin kyllä.
Metsäjätti kertoo siitä, kuinka Törmälässä sijaitseva Metsäjätti-tehdas halutaan ajaa alas ja siihen tehtävään asetetaan Pasi Kauppi. Hän kun on Törmälästä kotoisin. Pasin roolin vetää hyvin uskottavasti Jussi Vatanen. Tempauduin niin mukaan, että ihan unohdin kuinka kaikki päättyy ja vasta kun muistin, miten tulee käymään, uskalsin hengittää vapaammin.
Kuva: Marek Sabogal/Solar Films
Elokuvassa parasta oli se ystävyys, Pasin ja Jannen. Pasi on vähän kasvanut hienostelijaksi, Jannen sanoin hän on "pukupelle". Janne taas on se sama vanha Janne. Hannes Suominen on oiva valinta Jannen rooliin, joka vaan on niin oikeanlainen. Sen tajuaa Pasikin, jonkun ajan kuluttua.
Pasia kuitenkin vie kaksi naista! Lähin pomo Katariina, jonka piinkovaa bisnesnaisen roolia näyttelee Anu Sinisalo. Pasi on kuin talutusnuorassa ja sokeasti tekee mitä tehtäväksi annetaan.
Vaimo Linda on raskaana ja haluaa uuden asunnon, kerrostalosta, eikä ihan mistä tahansa. Sara Soulié esittää lempeää, kilttiä ja mukautuvaista, kunnes saa tietää, ettei Pasi ole kertonut kaikkea. Menneisyys puskee esiin.
Kuva: Marek Sabogal/Solar Films
Tehtaalla Törmälässä tehtaanjohtaja Virtasalmen roolissa on Tommi Korpela ja luottamusmiehenä Iikka Fors. On pakko mainita, että hänen suuhunsa oli laitettu Voikkaan tehtaan luottamusmiehen sanat, jotka lausuttiin Voikkaan tehtaan sulkeuduttua. Legendaarinen repliikki, joka voisi tuottaa alkuperäiselle sanojalle melkoiset provikkat, jos se olisi mahdollista.
Oli erittäin hyvä, että kirjan lukemisesta oli jo vierähtänyt tovi, sen verran, etten muistanut kuin sen aiheen. Niin nautin koko elokuvasta ja sen tuomista pikkujiboista ihan nauruun saakka.
Todella pidin elokuvasta ja olisin katellut pidempäänkin.
