Helsingin Musiikkitalon uusien urkujen suunnitelmat on julkaistu! Uruista tulee 123-äänikertaiset ja ne ovat näin ollen maailman suurimmat konserttisaliurut. Urkujen julkisivu on moderni ja Musiikkitalon arkkitehtuuria rikastuttava tunnusmerkki.
Kuva: Harald Schwarz & Wendelin Eberle
123-äänikertaiset urut modernilla julkisivulla
Musiikkitalon konserttisalin uusien urkujen suunnitelmat on julkaistu. Kansainvälisen tarjouskilpailun ja kesäkuussa 2018 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti urut rakentaa itävaltalainen Rieger Orgelbaun -urkurakentamo. Uruista tulee 123-äänikertaiset ja ne ovat näin ollen maailman suurimmat konserttisaliurut. Vertailukohtana voidaan mainita Suomen toistaiseksi suurimmat urut, jotka ovat 85-äänikertaiset ja sijaitsevat Lapuan Tuomiokirkossa.
Musiikkitalon uusista uruista tulee rikkaat ja mahdollisimman monenlaisen musiikin esittämiseen sopivat. Urut on pyritty näkemään tulevaisuuden soittimena eivätkä ne siten ole sidottu yhteen aikakauteen, tyyliin tai genreen. Suunnittelutyötä vetänyt professori Olli Porthan pitää hanketta kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuisena.
"Työryhmän työskentely on ollut imponoivaa, innostunutta ja samaan suuntaan tähtäävää. Yhteishenki läpi koko organisaation on ollut erinomainen. Kaikki suunnittelu on tähdännyt siihen, että urkujen sointi tulisi kuulijaa lähelle, myös kaikkein hiljaisimmilla rekisteröinneillä ja toisaalta että suuret rekisteröinnit täyttävän salin soinnillisesti vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Urkuja on suunniteltu ’kerran elämässä’ -asenteella”, kommentoi Olli Porthan.
Säveltäjiä instrumentti kiehtoo erityisesti lukuisten uutta musiikkia innoittavien apulaitteiden ja teknisten ratkaisujen kautta. Näitä ovat esimerkiksi mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpainejärjestelmä ja lukuisat yläsäveläänikerrat. Urkuihin tulee kaksi soittopöytää, toinen lavalle ja toinen ylös urkujen yhteyteen. Tämä mahdollistaa urkurin työskentelyn aivan kapellimestarin vieressä ja yleisön näkyvillä.
"Urkujen pääasiallinen tehtävä on toimia orkesterin osana teoksissa, joissa sitä edellytetään, tietysti myös solistisessa roolissa. Monipuolinen dispositio antaa myös mahdollisuuden erittäin laajan soolokirjallisuuden esittämiseen urkumusiikin koko historian ajalta", Porthan jatkaa.
Kaija Saariaho. Kuva: Sakari Röyskö
Urkujen julkisivu on moderni ja Musiikkitalon arkkitehtuuria rikastuttava tunnusmerkki. Urkurakentajan tavoitteena on ollut sekä orgaaninen (organ-ic) että urkujenkaltainen julkisivu. Soitin on kokonaisuudessaan sijoitettu kaappiin, mikä mahdollistaa ainutlaatuiset dynaamiset mittasuhteet. Staattisesta tulee dynaaminen, kun julkisivun liikkuvat elementit avataan ja yleisö näkee pillistöjen eri tasot urkujen sisältä erilaisin valotehostein.
Visuaalisesti merkittävä on myös julkisivun edessä oleva putkisto, joka on yleensä piilossa. Nyt se on tuotu näkyville rikastuttamaan kuulijan mielikuvitusta uruista elävänä ja muuntuvana instrumenttina.
Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailu
Urkujen käyttöönottoa juhlistaa koko vuoden 2023 kattava urkukonserttisarja, jonka ohjelmisto saadaan kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun kautta. Sävellyskilpailu on avoin kaikille halukkaille ja siinä on kolme sarjaa: orkesterikonsertot, kamarimusiikkiteokset ja soolourkuteokset. Tavoitteena on palkita reilu kymmenkunta teosta ja esittää ne omissa konserteissaan vuoden 2023 aikana. Teoksia esittävät RSO:n ja HKO:n lisäksi joukko suomalaisia orkestereita ja kansainvälisiä urkuvirtuooseja.
Kaija Saariahon vetämässä tuomaristossa ovat mukana ylikapellimestarit Nicholas Collon ja Susanna Mälkki, säveltäjät Francesco Filidei (Italia), Maija Hynninen ja Olli Kortekangas sekä urkurit Jan Lehtola, Susanne Kujala ja Olli Porthan. Kilpailun tulokset julkistetaan keväällä 2022. Kilpailun rahoittaa Alfred Kordelinin rahasto.
”Urkukilpailu on tärkeä monella eri tavalla. Se aloittaa yksien maailman merkittävimpien urkujen elämän Helsingin keskustassa vieden urut suoraan kansainvälisen kulttuurikeskustelun ytimeen. Monipuolisesti suomalaisia muusikoita yhdistäen urut pääsevät palvelemaan kaikkia suomalaisia. Kansainvälisen kilpailun myötä urut ovat heti suoraan uuden musiikin sydämessä ja kutsuvat luokseen kaikki musiikkia luovat säveltäjät ympäri maailmaa”, kuvailee Jan Lehtola.
Vuodesta 2017 lähtien urkujen käytön ja rakennuksen suunnittelusta on vastannut professori Olli Porthanin johtama työryhmä, jonka jäseniä ovat professori emeritus Kari Jussila, musiikin tohtori Jan Lehtola, urkutaiteilija Pétur Sakari, urkutaiteilija Pekka Suikkanen ja musiikin tohtori Ville Urponen. Lisäksi työryhmän ulkomaisena eritysasiantuntijana on toiminut professori Olivier Latry.
Työryhmän tehtävänä on ollut urkujen rakennuksen kilpailutuksen ja suunnittelun ohella luonnostella urkujen käyttöä. Syksyllä 2019 työryhmän pohjalta Musiikkitalon säätiön aloitteesta perustettiin Musiikkitalon Urut Soimaan ry, joka vastaa puheenjohtajansa Jan Lehtolan johdolla urkukonserttien, ja nyt ensimmäisenä urkusävellyskilpailun, järjestämisestä.
Urut saivat alkunsa, kun Kaija Saariaho lahjoitti hankkeelle alkupääomaksi miljoona euroa. Tämän jälkeen talon pääkäyttäjät Yle, Helsingin kaupunki sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö antoivat hankkeelle 1,5 miljoonaa euroa sekä useat eri säätiöt (Jane ja Aatos Erkon säätiö, Svenska litteratursällskapet i Finland, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Pro Musica -rahasto) lahjoittivat yhteensä 1,7 miljoona euroa.
Urkujen on määrä valmistua syksyllä 2022 ja ne otetaan käyttöön 1.1.2023.
