Suomi on saanut neljä uutta mestaripelimannia Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin avajaisjuhlassa maanantai-iltana 8.7. Unto Kukka, mandoliini (Ii), Liisa Matveinen, kansanlaulu (Ilomantsi), Jari Paavola, haitari (Kokemäki) ja Jarmo Varila, viulu (Kaustinen) ovat saaneet mestaripelimannin arvonimen.
Uudet mestaripelimannit festivaalin avajaisjuhlassa maanantai-iltana 8.7.2024. Unto Kukka, mandoliini, (vas.) Liisa Matveinen, kansanlaulu, Jari Paavola, haitari ja Jarmo Varila, viulu. Kuva: Susanna Salokannel
Mestarinimityksillä on suuri arvo kansanmusiikki- ja kansantanssikentällä. Mestareita on valittu nyt yhteensä 165 – ensimmäiset vuonna 1970, jolloin yksi heistä oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuin kansanmuusikko Konsta Jylhä. Ensimmäinen mestarikansanlaulaja nimettiin vuonna 1979, ja ensimmäinen mestarikansantanssija vuonna 2011.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pyynnöstä Kansanmusiikki-instituutti valmistelee vuosittain esityksen uusista nimettävistä mestareista ja kuulee laajaa joukkoa kentän edustajia, esimerkiksi Suomen Kansanmusiikkiliittoa.
Uudet mestaripelimannit esittäytyivät Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla jo heti illalla Soittosalin Mestarisoitossa. Avajaisjuhlassa jaettiin myös festivaaliplaketti. Sen sai monipuolinen kansanmusiikin toimija Timo Saarimäki Alavudelta.
Festivaalialueella ilta jatkui maanantaina myöhään yöhön. Myös Lasten Kaustinen, ruokakuja sekä alueen ravintolat ja kahvilat on avattu. Esiintyjiä ja yleisöä on jo saapunut runsaasti paikalle. Avajaispäivänä yleisöllä oli festivaalialueelle vapaa pääsy, kaikki konsertit ja keikat ovat maksuttomia.
Uudet mestaripelimannit:
Unto Kukka, mandoliini, Ii
Liisa Matveinen, kansanlaulu, Ilomantsi
Jari Paavola, haitari, Kokemäki
Jarmo Varila, viulu, Kaustinen
Uudet mestaripelimannit 2024
Unto Kukka, mandoliini, Ii
Unto Kukan innostus musiikkiin alkoi itsetehtyjen kitaroiden parista nuoruusvuosina, mutta sormien kipeytymisen vuoksi kitara vaihtui vähitellen mandoliiniksi. Kun Unto Kukka valmistui opettajaksi, musiikista tuli olennainen osa hänen arkeaan. Hän on vaikuttanut useissa yhtyeissä niin perustajajäsenenä, sovittajana kuin soittajanakin – yhtyeistä mainittakoon ainakin Iin laulupelimannit, Ii-tiimi, Pohjankartanon mandoliinit sekä Kuivaniemen ja Simon Pelimannit.
Kansanmusiikin vetovoimaa Unto Kukka ei osaa tarkasti selittää: ”Joku vain vetää soittamaan. Soittamatta ei osaa olla.”
Soittamisen lisäksi Unto Kukka on ansioitunut soitto- ja lauluryhmien vetäjänä, pelimannimusiikin sovittajana sekä yleisesti Pohjois-Pohjanmaan musiikkiperinteen uutterana vaalijana.
Liisa Matveinen, kansanlaulu, Ilomantsi
Ilomantsilaisen Liisa Matveisen lapsuudessa ja nuoruudessa laulu oli tärkeä osa perheen ja yhteisön elämää. Tutuksi Liisalle tulivat jo varhain niin runolaulu, itkuvirret kuin eri kansanlaulun kerrostumat.
”Karjala on laulumaata, ja juhlissa oikein odotettiin, että puheet loppuu ja pääsee laulamaan ja aina jos vähänkin osasi, niin piti heti jossain jotain esittää”, hän kertoo.
Liisa Matveinen pääsi opiskelemaan kanteleensoittoa Sibelius-Akatemiaan vuonna 1981, ja vuonna 1983 hän siirtyi vastaperustetulle kansanmusiikkilinjalle. Runolaulusta tuli opiskeluaikoina läheisin ilmaisumuoto.
Matveinen on esiintynyt ja esiintyy muun muassa yhtyeissä Niekku, Hedningarna, Suden aika sekä Surento. Uralleen tärkeinä vaikuttajina hän mainitsee Heikki Laitisen sekä vanhat perinteenharjoittajat: soittajat, laulajat ja itkijät, joilta on saanut ammentaa oppia, asennetta ja ymmärrystä. Perinteenkantajista erityisesti hän korostaa Martta Kuikan ja Sanni Pyörnilän roolia ja merkitystä.
Jari Paavola, haitari, Kokemäki
Jari Paavolan soittoura sai alkunsa nuorena poikana kansalaisopistosta, Säkylän harmonikoista ja paikallisen harmonikkayhdistyksen kursseilta. Kansanmusiikki-innostus alkoi toden teolla, kun hänet kutsuttiin Kustaan soittoon Euran pelimannien riveihin.
Euran pelimanneissa soittaneesta Olavi Järvisestä, legendaarisen Kustaa Järvisen pojasta, muodostui Jarille oppi-isä sekä pitkäaikainen ja tärkeä soittokaveri. Olavi Järvisen lisäksi Jari on soittanut pitkään myös mestaripelimanni Arvo Viitaniemen sekä sittemmin mestaripelimanni Pentti Mattsonin kanssa.
Jari Paavolan haitarinsoitossa kansanmusiikin tyylipiirteet kuuluvat vahvoina. Soittajakohtaisen tai paikallisperinteen tyylin ymmärrys ja tulkinta ovat Paavolan soiton erityisiä vahvuuksia. Hän on myös kirjoittanut lukuisia nuottikirjoja eri soittajilta, sovittanut kansanmusiikkia eri yhtyeille, tehnyt omia sävellyksiä sekä tallentanut pelimannimestareiden soitteita.
Jarmo Varila, viulu, Kaustinen
Jarmo Varila on viulupelimanni Kaustiselta, jonka innoittajina ja esikuvina ovat toimineet erityisesti oma vaari Veikko Varila, Pentti Myllykangas sekä Johannes Järvelä. Suvun, kylän ja alueen kansanmusiikkiperintö on Jarmolla vahvasti verissä, mutta nuorempana soittokokemusta tuli myös klassisen musiikin puolelta.
Perinteinen ylisukupolvinen Järvelän kylän vanha tyyli kuuluu Jarmon soitossa erityisen vahvana ja kirkkaana. Merkittävä askel soittouralla oli, kun kaustislainen kansantanssiryhmä Kruusaus tarvitsi säestäjiä, ja Järvelän pikkupelimannit (myöhemmin JPP-yhtye) perustettiin. JPP: n riveissä Jarmo Varila vaikutti pitkään, ja esiintymisiä oli eri puolilla maailmaa. Opettajistaan Jarmo Varila nostaa esiin Timo Kankaan, Juha Kankaan ja Mauno Järvelän, jonka merkitystä soittouransa tukijana ja kannustajana Varila korostaa erityisesti.
Festivaaliplaketti 2024
Timo Saarimäki, Alavus
Filosofian ja kasvatustieteiden maisteri, luokan- ja musiikinopettaja, rehtori Timo Saarimäki on v. 1963 Alavudella syntynyt monipuolinen musiikin ammattilainen ja pelimanni. Saarimäki liikkuu toimissaan sujuvasti kansanmusiikin ja viihdemusiikin parissa roolista toiseen. Hän on toiminut säestäjänä lukuisille artisteille sekä kansantanssiryhmille. Lisäksi hän on tämmäyksen suomenmestari vuodelta 1993.
Saarimäki on ansioitunut myös alan luottamustoimissa: lukuisissa kansanmusiikin yhdistyksissä, mm. Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry:n johtokunnan jäsenenä vuodesta 1991 sekä puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen.
Timolla on vankka kokemus tapahtumien järjestämisestä ja erityisen laajat verkostot kansanmusiikkikentällä. Hän on kantanut myös päävastuun työryhmän vetäjänä tämän vuoden Kaustisen kansanmusiikkijuhlien Etelä-Pohjanmaan maakuntateeman ohjelmakokonaisuudesta.
