Aleksi Delikouras on poikkeuksellisen tuottelias nuorimies - hän on syntynyt 1990. Tähän mennessä Delikouras on ehtinyt kirjoittaa jo kaksi nuortenkirjaa, kolmiosaisen FatalNinja-seikkailuromaanisarjan, ohjata joukon lyhytelokuvia ja lisäksi hän opiskelee Aalto-yliopistossa elokuvaohjaajaksi.
Nörtti 2: Next Level (Otava, 2013) kertoo teini-ikäisestä nörttipojasta, joka käyttää nikkiä DragonSlayer666. Drago toimii kirjan kertojana, ja hän on tuttu myös YouTubessa suuren menestyksen saavuttaneista Nörtti-videoideoista. Next level on kirjasarjan toinen osa. Sarjan avasi Nörtti: New Game (Otava, 2012), joka oli viime vuonna Finlandia Junior -ehdokkaana.
Delikouras kuvaa nuorten maailmaa uskottavasti, ja peliaddikti-päähenkilö on kaikessa kohkaamisessaan sympaattinen. Next Levelissä Drago joutuu vasten tahtoaan luokkaretkelle Kreikkaan, ja kaiken kurjuuden lisäksi hänen äitinsä kreikkalainen poikaystävä Jorgos lähtee retkelle mukaan.
Muiden oppilaiden yöpyessä kimppahuoneissa Drago jakaa huoneen Jorgosin kanssa, ja koska tarjolla on vain parisänky, Drago päättää nukkua kylpyammeessa. Lisäksi Jorgos raahaa pojan tutustumaan sukulaisiinsa ja esittelee hänet paikalliselle nuorisolle. Kaikki naureskelevat Dragon pitkälle vaalealle tukalle, ja tutuksi tulevat kreikan sanat, kuten kamaki. Lisäksi Drago on vähällä ajautua lomaromanssin, mutta hän mokaa tilaisuuden, kun suomalaismimmille paljastuu, ettei Drago olekaan saksalainen adonis vaan suomalainen nörtti.
Aleksi Delikouras. Kuva: Otava / Jouni Harala, 2011.
Lemmenhuolia riittää tosin ilman turistityttöäkin, sillä Drago on toivottaman ihastunut Fetasalaattiin, joka on hänen luokallaan ja valitettavasti varattu. Lopulta Drago onnistuu rikkomaan Jaken ja Fetasalaatin suhteen typerillä valheillaan, mutta murtunutta Fetasalaattia katsellessaan hänen on pakko paljastaa vilppinsä – ja Dragon pisteet romahtavat tytön silmissä nollaan. Parhaimmillaan Delikouras on kuvatessaan Dragon pelaamista nörttiystäviensä kanssa sekä poikien välistä nujakointia.
Nörtti-kirjat ovat läheistä sukua Sue Townsendin Adrian Mole -kirjoille sekä Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamille Bertin päiväkirjoille. Kaikki kolme sarjaa ovat riehakkaan humoristisia teinimaailman kuvauksia, joiden päähenkilöt ovat omintakeisia ja liioitteluun taipuvaisia nörttipoikia. Kotimaisena vertailukohtana mainittakoon Kari Hotakaisen nuortenkirjan Näytän hyvältä ilman paitaa (2001).
Vaikkei Delikouras yllä kirjoittajana verbaalisesti samalle tasolla kuin Townsend, Hotakainen ja Jacobsson & Olsson, Nörtit ovat virkeimpiä kotimaisia nuortenkirjoja, joita olen lukenut. Delikouras ei kaunistele hahmojaan, vaan ne ovat yhtä mustavalkoisia ja itsekeskeisiä kuin teini-ikään kuuluu:
Mä muistelin karvapettereiden huoletonta elämää, ja mun teki mieli muuttaa Kreikkaan. Mä avasin koneen ja pelasin pari puukkomatsia Hege91:tä vastaan ja unohdin saman tien kaikki maailman huolet. Mua ei yhtäkkiä vituttanut enää mikään. Mä tajusin, että niin kauan kuin mulla on kone, Hege91 ja pullo Pepsiä, mä en tarvitse mitään muuta. Ehkä mut on tuomittu yksinäiseksi soturiksi. Ainakin mä olin parempi pelaamaan kuin Hege91. (s. 165–166)
Nörtti 2 Next Level, Aleksi Delikouras. Kansi. Otava.
