Maalikerrokset laskostuvat kuin kangas, valokuitu muodostaa pitsimäisen verhon, soikea ikkuna on valahtanut seinää vasten ajan väsyttämänä, ja betonin marmoria muistuttavat kuviot syntyvät hiuksista. Kiasman uudessa Kivi, paperi, sakset -kokoelmanäyttelyssä tarkastellaan nykytaiteen materiaalien moninaisia merkityksiä ja tekniikoita 1970-luvulta tähän päivään. Runsas näyttely tarjoaa avaimia ymmärtää taiteen ilmiöitä viime vuosikymmeniltä. Samalla teosten materiaalisuus avaa näkökulmia elinympäristöömme. Näyttely avautuu perjantaina.
Marianna Uutinen, Cradle Condition, 1997. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Nykytaiteen materiaalivalikoima on kasvanut lähes rajattomaksi, minkä myötä materiaalin valinnasta ja tavasta työstää sitä on tullut keskeinen osa teoksen sisältöä. Tämä toimii lähtökohtana Kivi, paperi, sakset -näyttelylle, joka pureutuu moniin nykytaiteen peruskysymyksiin: Miksi nykytaide näyttää siltä kuin se näyttää? Mistä materiaalivalinnat kertovat? Minkälainen materiaali ääni – tai vaikkapa ajatukset – ovat taiteilijoille? Näyttelyssä nostetaan esille myös taiteen tekijyyteen liittyviä kysymyksiä ja pohditaan havaitsemisen tapoja.
Nykytaiteen materiaalivalinnat avaavat katsantokantoja erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Uudet teknologiat, kuten 3D-tulostaminen ja valokuvatekniikan kehittyminen, muuttavat suhdettamme maailmaan ja erilaisiin materiaaleihin. Myös ympäristötietoisuuden myötä monen taiteilijankin suhde materiaaleihin on muuttunut – materiaalia ei tarvitse hallita, vaan taidetta voi tehdä sen ehdoilla.
Kansallisgallerian kokoelmista kootussa näyttelyssä on teoksia 52 taiteilijalta. Mukana on teoksia useilta suomalaisilta nykytaiteen suunnannäyttäjiltä, kuten Maria Dunckerilta, Ulla Jokisalolta ja Nina Roosilta, sekä kansainvälisiä nykytaiteen klassikoita esimerkiksi Donald Juddilta ja Claes Oldenburgilta. Viime vuosina hankittuja teoksia on nähtävillä nuoremman sukupolven kiinnostavilta taiteilijoilta, kuten Tarik Kiswansonilta ja Man Yaulta.
Museon tehtävä on teosten säilyttäminen tuleville sukupolville. Miten toimia, jos teoksen materiaali on kertakäyttöistä tai haurastuvaa? Näyttelyssä on huone, jossa voi kuulla konservaattoreiden näkökulmia teoksiin ja tutustua koskettamalla monien esillä olevien teosten materiaaleihin.
Pearla Pigao, RD2-5DXA-4DXFF, 2019. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen
Kivi, paperi, sakset -näyttelyn ovat kuratoineet Kiasman kokoelmakuraattorit Saara Hacklin, Saara Karhunen ja Satu Oksanen. He ovat myös toimittaneet näyttelyn yhteydessä julkaistavan näyttelykirjan. Siihen ovat Hacklinin ja Karhusen lisäksi kirjoittaneet museonjohtaja Kiira Miesmaa, konservaattori Suvi Kervinen ja kriitikko ja kirjoittaja Petteri Enroth. Julkaisun graafisesta suunnittelusta vastaavat Tytti Halonen ja Tino Nyman.
Kivi, paperi, sakset – Kiasman kokoelmanäyttely on esillä 14.2.2025–18.1.2026.
Näyttelyn taiteilijat
Martti Aiha, Dylan Ray Arnold & Océane Bruel, Inka Bell, Sissel M Bergh, Joseph Beuys, Sara Bjarland, Marcel Broodthaers, Baran Caginli, Nina Canell, Jacob Dahlgren, A K Dolven, Maria Duncker, Wade Guyton, Teuri Haarla, Eeva-Mari Haikala, Terhi Heino, Helena Hietanen, Reijo Hukkanen, Ann Veronica Janssens, Ulla Jokisalo, Ona Juciūtė, Donald Judd, Lasse Juuti, Marja Kanervo, Eeva Karhu, Olli Keränen, Kihwa-Endale, Tarik Kiswanson, Mikko Kuorinki, Maanantai Kollektiivi, J O Mallander, Esse McChesney, Golrokh Nafisi, Maurizio Nannucci, Robertas Narkus, Claes Oldenburg, Sini Pelkki, Ari Pelkonen, Pearla Pigao, Michelangelo Pistoletto, James Prevett, Tiina Raitanen, Taneli Rautiainen, Nina Roos, Jarkko Räsänen, Krišs Salmanis, Richard Serra & Carlota Fay Schoolman, Mika Taanila, Antoni Tàpies, Nora Tapper, Marianna Uutinen, Man Yau.
Kiasma-teatterin ohjelmisto
Kiasma-teatterin ohjelmistossa nähdään keväällä Kivi, paperi, sakset -näyttelyn rinnalla Anna Maria Häkkisen vaikuttava tanssiteos Afterglow – low lingering slips of light. New Yorkin Performa-biennaalissa 2023 kantaesitetty teos täyttää Kiasman ylimmän kerroksen avaran näyttelytilan auringonlaskun aikaan.
Koreografi Juan Pablo Cámara ja kuvataiteilija Andrey Bogush puolestaan luovat Homopticum-teoksessaan surrealistisen queer-maailman, ja hongkongilaistaiteilija Zheng Bon kanssa kuljetaan metsään hakemaan yhteyttä luontoon.
Syyskaudella WAUHAUS-kollektiivin The Companionissa kohdataan robottikoira ja pohditaan, millaisia tunteita ei-elävä olento herättää. Maija Hirvasen teoksessa Kiasma-teatteriin rakentuu sienimäinen näyttämö, jonka rihmastosta nousee kiertokulun koreografia. Anna Torkkelin Bliss-nykytanssiteos tutkii tanssiesityksen keskeisiä elementtejä valoa, ääntä, liikettä ja tilaa. Esitystaiteilija Ania Nowakin ja kuvataiteilijaduo Pakui Hardwaren yhteisteos Golden Gate käsittelee luopumista ja surua.
Kiasma-teatterin ohjelmiston on kuratoinut vastaava tuottaja Jonna Strandberg.
Nykytaide Kansallisgallerian kokoelmissa
Kansallisgallerian kokoelma on valtion omistuksessa olevaa Suomen kansallisomaisuutta. Kokoelmassa on tällä hetkellä lähes 9000 nykytaiteen teosta melkein 1000 taiteilijalta. Kokoelmaan hankitaan vuosittain noin 60–100 uutta nykytaiteen teosta.
Kansallisgalleriaan kuuluvan Kiasman tehtäviin kuuluu kokoelman kartuttaminen nykytaiteen osalta, kokoelmateoksista huolehtiminen ja sen esittäminen yleisölle. Kiasma kerää kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta, joka heijastaa aikaamme mahdollisimman monipuolisesti.
Kivi, paperi, sakset – Kiasman kokoelmanäyttely
14.2.2025–18.1.2026
