Tiiviissä yhteistyössä Norjan saamelaisyhteisön kanssa toteutettu Anna joen virrata on jo ehtinyt liikuttaa yleisöjä Norjan ja Ruotsin elokuvateattereissa sekä muun muassa Göteborgin ja Tromssan elokuvajuhlilla. Elokuva voitti kummassakin tapahtumassa yleisöpalkinnon, minkä lisäksi kriitikot palkitsivat elokuvan Göteborgissa FIPRESCI-palkinnolla.
Kuva: MerFilm
Tositapahtumiin perustuva Anna joen virrata kertoo nuoresta opettajasta Esteristä keskellä 1970–80-lukujen taitteen dramaattista kiistaa, jossa saamelaisyhteisön luotsaama kansanliike nousi vastustamaan Pohjois-Norjan Altajoelle rakennettavaa vesivoimalaa – ja samalla puolustamaan saamelaisten oikeutta olla olemassa.
Altan käänteentekevät tapahtumat antoivat osaltaan pontta ja julkisuutta keskustelulle saamelaisten oikeudesta päättää kulttuuristaan, kielestään, elinkeinoistaan ja maidensa käytöstä. Keskustelu jatkuu kiivaana edelleen, myös Suomessa, jossa eduskunnan perustuslakivaliokunnan viimeviikkoinen päätös saamelaiskäräjälain valmistelun keskeyttämisestä otettiin saamelaisyhteisössä vastaan tyrmistynein mielin.
Henkilökohtaisesti tärkeä aihe tekijöille
Elokuvassa saamelaisuutensa häpeämisestä kohti oman identiteettinsä ja äänensä löytämistä kulkevaa Esteriä esittää moninkertaisesti palkittu saamelaismuusikko ja aktivisti Ella Marie Hætta Isaksen. Vaikuttavan valkokangasdebyytin tekevän Haetta Isaksenin omassa elämässä elokuvan aiheet ovat tällä hetkellä pinnalla: hän osoittaa parhaillaan mieltään Norjan öljy- ja energiaministeriössä saamelaisjärjestön riveissä. Mielenilmaus koskee Trondheimin lähellä yhä jatkuvaa energiantuotantoa, jonka Norjan korkein oikeus linjasi saamelaisten oikeuksia rikkovaksi jo vuonna 2021.
Tromssasta kotoisin oleva ohjaaja-käsikirjoittaja Ole Giæver asui itse lapsena Altan alueella ja oli isänsä mukana historiallisissa mielenosoituksissa vesivoimalaa vastaan. Anna joen virrata -elokuvasta tuli tekoprosessin aikana ohjaajalle entistäkin henkilökohtaisempi, kun hän löysi omasta suvustaan saamelaisjuuria. Giæver on tuttu suomalaisyleisölle Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla ihastuttaneista ja myös Toronton ja Berliinin elokuvajuhlien kaltaisia suurtapahtumia menestyksekkäästi kiertäneistä elokuvistaan Out of Nature (2014) ja From the Balcony (2017).
Anna joen virrata -elokuvan on tuottanut lukuisista laatuelokuvistaan tunnettu norjalainen Mer Film (mm. Mitä meistä puhutaan, 2017 ja The Innocents, 2021), ja sen suomalaisena osatuottajana toimii Bufo. Pohjoissaameksi ja norjaksi puhuttu elokuva nähdään Suomessa suomen ja ruotsin lisäksi pohjoissaameksi tekstitettynä.
Elokuvan synopsis
Tositapahtumiin perustuva Anna joen virrata (Ellos eatnu) sijoittuu keskelle 1970–80-lukujen taitteen dramaattista kiistaa, jossa saamelaisyhteisön johtama kansanliike nousi vastustamaan Pohjois-Norjan Altajoelle rakennettavaa vesivoimalaa – ja samalla puolustamaan saamelaisten oikeutta olla olemassa. Pohjoismaissa yleisöjä syvästi koskettaneessa elokuvassa saamelaisuutensa kätkemiseen tottunut opettaja Ester (Ella Marie Hætta Isaksen) päätyy Altan tapahtumien myötä tilanteeseen, jossa oman taustan piilottaminen ympäröivältä yhteiskunnalta ei enää tunnu mahdolliselta. Ole Giæverin pysäyttävä ohjaustyö on kuvaus oman äänen löytämisestä ja rohkeudesta nousta puolustamaan itseään ja oikeuksiaan. Se kertoo käänteentekevistä tapahtumista, jotka johtivat osaltaan universaaliin keskusteluun alkuperäiskansojen oikeuksista.
