Hyppää pääsisältöön
Anja Kuoppa
/ 11.12.2013

Rafael Wardi ja ihmisen elinkaari näyttelyssä Ateneumissa

Ateneumissa avautui 12.12. Rafael Wardin retrospektiivinen näyttely, jossa on esillä kaikkiaan noin 90 teosta taiteilijan eri vaiheilta. Näyttely jatkuu aina 2.3.2014 saakka.

Rafael Wardi luo edelleen uutta, 60 vuoden taiteilijuuden jälkeen. Värikylläinen teosmaailma on saamassa oheen ”mustaa”, Wardin viimeisimmältä kaudelta. Tunnettu värin ja valon maalari tekee ainakin katsojan mielestä uutta, mustaa, joka toimii näyttelyssä vastaelementtinä keltaisen ja punaisen sinfonioille.

Myös Wardin viimeisimmät työt ovat esillä näyttelyssä.

Rafael Wardi
Rafael Wardi. Kuva: Raimo Granberg

Lehdistötilaisuudessa taiteilija availi teostensa ja taiteensa taustoja.

Tarina mustasta avaa uusien töiden taustaa. – Musta sisältää kaikki värit, se värien äiti, Wardi määrittää.

Wardi miettii, että ihmiset ovat olleet yhdeksän kuukautta mustassa. – Olen ajatellut, mitä ihmisen ruumiissa on – mustaa, mutta siellä on myös punainen sydän ja siellä asuu veri.

Rafael Wardi, Lapsen muotokuva
Rafael Wardin tuoreimpiin kuuluva teos Lapsen muotokuva (pastelli, 2013). Kuva: Raimo Granberg

Rafael Wardi, Tyttö ja omena
Rafael Wardin vuodelta 1960 oleva öljyvärityö Tyttö ja omena. Kuva: Raimo Granberg

Mustat tai mustantummat tummat työt eivät kerro ahdistuksesta, vaan omasta kehosta. Päivittäin työskentelevä taiteilija haluaisi tehdä taulun maailmankaikkeudesta, joka on musta, mutta jossa on kaikki värit. Kun näyttelyn teema on elinkaaren kuvaus, se antaa kuvan siitä, mitä ihmisen sisällä on, vertauskuvallisen valon.

- Työt eivät ole sellaisia, että niistä löytyy viimeinen totuus. Mutta ollaan matkalla…

Wardi, Tarja Halonen
Rafael Wardi, Tarja Halosen muotokuva. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, http://www.amusa.fi

Rafael Wardi, Kukkia
Rafael Wardi, Kukkia. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, http://www.amusa.fi

Vaikutteet ovat sallittuja

Omaperäisyys ja omintakeisuus liitetään enimmäkseen menestyneisiin taiteilijoihin. Kopiointi ja toisen ideamaailman liittäminen omaan on paheksuttavaa. Wardi toteaa kuitenkin, että taiteilijat ottavat vaikutteita toisiltaan, mutta itse taiteen pitää olla omaa, jotakin täysin omaa itseä.

Rafael Wardi, Kalakauppias
Rafael Wardi, Kalakauppias. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, http://www.amusa.fi

Esimerkkeinä toisia taiteilijoita katsovia arvostettuja maalareita ovat mm. Picasso, Rembrandt, van Gogh, Matisse. Wardi tarkoittaa, että kaikki oman aikansa näkyvät ja merkittävät taiteilijat ovat olleet hänelle tärkeitä.

Muutoksen aika

Rafael Wardin kaltaisen taiteilijan elämä kattaa historialliset vuosikymmenet ja historialliset taidesuunnat. Lehdistötilaisuudessa Wardi palasi 50-lukuun, joka oli ”vaikea”. Sota oli loppunut, sodat annettiin anteeksi ja maailma muuttui. – Taiteilijat olivat ymmällään ja surrealismi teki tulonsa. Ihmisen tutkimisesta tuli tärkeätä ja mielisairaiden töitä tuli esille, Wardi kuvaili taiteilijan tuntoja.

Rafael Wardi, Koptilainen kaupunkikuva
Rafael Wardin öljyvärityö Koptilainen kaupunkikuva vuodelta 1988. Kuva: Raimo Granberg

Rafael Wardi, Tanssijoita
Rafael Wardi, Tanssijoita. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, http://www.amusa.fi

Hän itse ryhtyi taideterapeutiksi Nikkilän mielisairaalan potilaille ja jatkoi työtään 70-luvulle. Taideterapiaa käsitteenä ei edes ollut, mutta Wardi koki työn arvokkaaksi. Hän sanoo taideterapiasta, että ihmisen pitää olla lähellä itseään. – Paperi, nelikulmainen, värit - siinä välineet.

Ympäristöä, aikaa

Taiteilijalla on kolme ateljeeta Helsingissä: Lauttasaaressa, joka on ollut Wardin koti aina, Harakkasaaressa ja Kaapelitehtaalla. Lauttasaari oli Wardin nuoruudessa saari, jossa oli kalastajia ja jossa elettiin merestä. Nyt Harakkasaari on rajallinen saari, jossa voi maalata.

- Jokainen paikka sisältää uutta. Ei ole suoraa luontoa, mutta sitä on tullut taiteen kautta taiteen käsittelyyn.

Rafael Wardi, Auringonlasku
Rafael Wardi, Auringonlasku. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, http://www.amusa.fi

Rafael Wardi, Sommitelma
Rafael Wardin öljyvärityö Sommittelu vuodelta 1949. Kuva:Raimo Granberg

Wardi on käsitellyt töissään lähiympäristöään ja myös aikaa, tai ihmisen aikaa. Hän itse toteaa, että aika tulee usein taiteeseen, kuten myös kysymys mikä on vanha. – En tiennyt, että Alzheimer-tauti on olemassa. Joskus 80-vuotias oli vanha, mutta nyt ajattelen, että 100-vuotias on vanha.

Näyttelyn on kuraattorit ovat va museonjohtaja Timo Huusko ja amanuenssi Anne-Maria Pennonen.

Rafael Wardin teosnäyttely on harvinainen, sillä se on ensimmäinen vuosikymmeniin, jolloin retrespektiivisen näyttelyn taiteilija on läsnä avajaisissa.