Niillas Holmbergin runokokoelma Jalkapohja (Gummerus) alleviivaa ihmisen ja maan välistä yhteyttä. Se ylistää luontoon liittyvää perinnetietoa ja samalla kyseenalaistaa sen soveltuvuutta moderniin aikaan ja mieleen. Menneen muistelun sijaan etsitään nykyihmisen hukassa olevaa preesensiä. Tiiviissä runoissa korostuu ympäristönsuojelun tärkeys ja ainoaa alkuperäiskansaamme uhkaava kehitys. Holmberg on synnyinseudullaan Utsjoella asuva saamelainen runoilija, muusikko ja ympäristö- ja kulttuuriaktivisti. Hän vierailee Helsingissä 6.–7.9.
Kuva: Marek Sabogal
"Saamelaiset kamppailevat jatkuvasti heidän maitaan uhkaavia hankkeita vastaan. Kyseessä on milloin kaivos, milloin rautatie tai tuulipuisto. Ainoastaan paikallisyhteisö, jolla on säilynyt yhteys maahan, voi nousta vastustamaan tällaisia hankkeita", Holmberg toteaa.
Runoissaan hän rakentaa vahvan symbolien maailman. Jalkapohja julistaa, että on palattava jalkoihin, koska ne ovat yhtymäkohtamme maahan. Vastavoimakseen jalat saavat suutarin, joka kaupittelee äkkiseltään lämpimältä ja mukavalta vaikuttavaa tuotettaan. ”Sovittaessamme kenkää jalkaan olemme vaarassa vaihtaa kestävyyteen ja yhteisöllisyyteen pohjautuvat arvomme ekologiaa horjuttavaan lyhytnäköisyyteen ja individualismiin”, Holmberg taustoittaa. Runojen tiirat nousevat vastustamaan suutaria luontoaktivistien lailla.
Hiertää jalkine, märkii jalka
ja oi sitä vallantuntua
kuulla taas entistä mukavammasta tossusta.
Tallooko teollisuus kissankelloja?
Suutarin mukaan varpaat kätkemällä
suojellaan niin jalkoja kuin niittyjäkin.
Sehän näet tutkitutti elämän polut, sen
mukaan ei kyltymätön kantapää enää tiedä
ei moneen sataan vuoteen ole tiennyt
omaa parastaan.
Niillas Holmberg
Runoilija ja muusikko Niillas Holmberg yhdistää omintakeisesti runonlausuntaa joikuun ja lauluun ja esiintyy eri kokoonpanoissa. Häneltä on ilmestynyt kuusi runokokoelmaa. Nyt ilmestyvä Jalkapohja on toinen suomeksi julkaistava kokoelma. Holmberg oli ehdokkaana Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi 2015 teoksella Jottei outo tulisi oudommaksi. www.niillas.com
Inga-Wiktoria Påve
Kirjan on kuvittanut Saamenmaan uuden polven kuvataiteilija Inga-Wiktoria Påve. Hän on kotoisin Ruotsin Lannavaarasta. www.ingawiktoria.se
