Serlachius-museoiden nykytaidekokoelmaa on kartutettu vuodesta 2010, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yli viisisataa teosta. Ensimmäinen kokoelmasta toteutettu näyttely Aamukahvit kaupungin katolla kokoaa eri teemojen alle oman aikamme keskustelunaiheita. Näyttely avautuu yleisölle 5.11. Serlachius-museo Göstassa.
Kuva: Sampo Linkoneva
Valokuvataiteilija Ville Lenkkerin teoksesta nimensä saaneen näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden kokoelma- ja näyttelypäällikkö Laura Kuurne. Hän kertoo, että runsaan kymmenen vuoden keräilyn jälkeen oli hyvä pysähtyä tutkimaan, millainen taidesäätiön nykytaidekokoelmasta on alkanut muotoutua. Näyttelyssä on mukana noin kuusikymmentä teosta, jotka on koottu kahdeksan eri teeman alle.
Näyttelyn teemat nousivat esiin teoksista, kun Kuurne kävi kokoelmaa läpi. Hän huomasi, että teokset käsittelevät paljon sellaisia aiheita, jotka ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teemoiksi jalostuivat lopulta #rajat, #sankarit, #juuret, #kotikaupunki, #esillä, #suojaton, #roolit ja #luonto.
Laura Kuurneen suunnittelema ripustus ja Osmo Leppälän näyttelyarkkitehtuuri kokoavat teemat luonteviksi kokonaisuuksiksi. Teemoja ei avata seinäteksteillä, vaan ne on korvattu aihetunnisteilla eli hashtageilla, jotka johdattelevat aiheeseen mutta jättävät tilaa katsojien omille ajatuksille.
Nykytaide ja yhteiskunnallinen keskustelu
Laura Kuurneen mukaan taide on kiinteä osa yhteiskuntaa ja siellä käytävää keskustelua. Hän näkee taiteen merkityksen varsinkin siinä, miten se havainnoi ja tuo näkyviin asioita, joita ei välttämättä muualla näe. ”Teosten äärellä voi avautua mahdollisuus ajatella ja keskustella hankalistakin aiheista ja parhaimmillaan ymmärtää elämää jonkun muun näkövinkkelistä.”
Hän uskoo, että taiteella voisi olla enemmänkin mahdollisuuksia olla osana laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, mutta nykytaide koetaan usein liian hankalana. Toisaalta voidaan kysyä, miksi taiteen pitäisi herättää keskustelua.
Mielipiteitä ja kanavia mielipiteiden ilmaisemiseen on muutenkin runsaasti. Riittääkö taiteen tehtäväksi värien sointi ja muotokieli?
”Oma mielipiteeni on, että taidetta ei voi kahlita, eikä sille voi määritellä yhtä tehtävää. Serlachiuksen kokoelmasta löytyy ilokseni sekä selväsanaisesti kantaaottavia teemoja että monitulkintaisempia teoksia, joiden äärellä asioita voi puntaroida vapaammin.”
Tätä keskustelua varten ja sitä jatkamaan Serlachius-museoissa on tuotettu näyttelyyn liittyvä podcast-sarja Puhetta nykytaiteesta. Podcastissa osa näyttelyn taiteilijoista on vieraina keskustelemassa heidän teoksiinsa liittyvästä teemasta. Podcastia julkaistaan SoundCloud-palvelussa: https://soundcloud.com/user-796647796/sets/puhetta-nykytaiteesta/s-NFXAzlNYiJM?si=123e439b2f824ff7ab8be20575ef6077&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
Kuva: Sampo Linkoneva
Kokoelmaa kartutetaan Gösta Serlachiuksen jäljillä
Serlachiuksen nykytaidekokoelmaa kartutetaan tasaisesti ja samojen periaatteiden pohjalta kuin vuorineuvos Gösta Serlachius aikanaan. Suomen kultakauden ja vanhan eurooppalaisen taiteen ohella hän oli kiinnostunut oman aikansa taiteesta. Hän loi pitkäaikaisia suhteita luottotaiteilijoihinsa, kutsui heitä Mänttään ja tilasi heiltä paljon teoksia. Tämä toimintamalli on jatkunut taidesäätiön nykytaiteen keräilyssä.
Kokoelmasta erottuvat muutamat taiteilijat, joilta on hankittu merkittävä määrä teoksia ja joiden kanssa on tehty yksi tai useampia näyttelyitä. Heitä ovat esimerkiksi Eija-Liisa Ahtila, Elina Brotherus, Ville Lenkkeri, Marita Liulia, Esther Shalev-Gerz ja Riiko Sakkinen. Muutamien muidenkin taiteilijoiden uraa Heitä ovat esimerkiksi Eija-Liisa Ahtila, Elina Brotherus, Ville Lenkkeri, Marita Liulia, Esther Shalev-Gerz ja Riiko Sakkinen. Muutamien muidenkin taiteilijoiden uraa seurataan ja teoskokonaisuuksia kartutetaan pidemmällä tähtäimellä. Heitä ovat Trish Morrissey, Noora Schroderus, Anna Retulainen, Reima Nevalainen, Stiina Saaristo ja Santeri Tuori.
Näyttelyn yhteydessä on julkaistu myös ensimmäinen, yli kolmesataasivuinen kokoelmateos Serlachiuksen nykytaiteesta. Kustannusosakeyhtiö Parvsin kustantaman Kuusi katsetta kokoelmaan on toimittanut Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, ja kirjaa myydään Serlachiuksen verkkokaupassa. Kirjasta on painettu myös englanninkielinen versio.
Aamukahvit kaupungin katolla on avoinna Serlachius-museo Göstassa 5.11.2022–16.4.2023.
