Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 08.07.2022

Sinfoninen säkenöinti kesäpäivässä ja romantiikan ajan dramatiikkaa sekä vierailu keisarillisessa puistossa

Sinfoniset sävyt täyttivät kesäisen Harjun Hovin puiston Kaakon Kamarimusiikin päiväkonsertissa torstaina 7.7.  W.A. Mozart on aina yhtä lyömätön ja Sinfonia Concertante Es-duuri on sadoista Pariisissa 1770-luvulla concertanteista jäänyt konserttisalien esityksiin. Jukka Merjasen viulu ja Kirsikka de Leval Jezierskin alttoviulu soljuivat ihastuttavasti yhdessä orkesterin kanssa.

Kuvassa Jukka Merjanen ja Kirsikka de Leval Jezierski soittamassa viulua. Kuva on puolivartalokuva.  Taustalla on vihreää puistoa.

Jukka Merjanen (viulu) ja Kirsikka de Leval Jezierski soittamassa Mozartin Sinfonia concertantea.  Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Fagotti oli jälleen mukana yhdessä pianon kanssa.Kappale oli Viipurin saksalaisessa koulussa opettaneen saksalaissäveltäjän Gustav Schreckin Sonaatti op.9.  Bence Bogányi fagotissa ja Tuomas Turriago tekivät hyvää yhteistyötä molempien soitinten vuoropuhelussa.

Ohjelmassa välipalaksi kutsuttu Giachino Rossinin Figaro – Largo al factorum Sevillan parturista oli saanut Castelnuovo-Tedescon käsissä sovituksen, joka oli Rossini-henkisesti moderilla tavalla humoristisen mehukas.  Samuli Peltonen sellossa ja Tuomas Turriago pianossa täyttivät hyvin Rossinin periaatteet sävellyksilleeen ja niiden esityksille asetetut tavoitteet: kaikki tyylilajit ovat sallittuja paitsi pitkästyttäminen. Peltosen Figaro-huudahdus kesken soiton täydensi sopivasti tunnelmaa.

 

Kuvassa ovat Samuli Peltonen ja Petteri Iivonen konsertin jälkeen taustallaan Harjun Hovin puistoa.

Samuli Peltonen selloineen ja Petteri Iivonen viulu selässään konsertin jälkeen Harjun Hovin puistossa.  Peltonen on esiintynyt Kaakon Kamarimusiikissa useita kertoja ja arvostaa mahdollisuutta vaikuttaa esitettävään musiikkiin. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

Felix Mendelssohnin Jousioktetto on säveltäjänsä klassikko ja kirjoitettu Mendelssohnin ollessa vasta 16-vuotias. Kappaletta kuunnellessaan voi todeta, että ei uskoisi. Sen virtuoosimaisuutta toi esiin erinomaisella tavalla Petteri Iivosen viulu.

Romantiikan pilkahdusten konsertissa oli vahvoja ja draamallisia osia, erityisesti kappaleiden taustoissa.  Frédéric Chopinin Nocturno soi kauniin herkästi Liisa Malmivaaran tulkitsemana.  Dramatiikkaa kappaleen kuuntelun taustalle toi tieto pianisti Natalia Karpin ja hänen sisarensa pelastumisesta keskitysleiriltä. Karp soitti keskitysleirin johtajalle Amon Göthille tämän pitämän kappaleen, mikä todistaa musiikin mahdin. Sitä toivotaan myös nyt!

 

Kuvassa on Liisa Malmivaara kukallisessa mekossa ja Petteri Iivonen mustissa vaatteissa istumassa Virojoen koulun lattialla.  Oikealla on Siru Ahopelto seisoen juttelemassa heidän kanssaan.

Liisa Malmivaara ja Petteri Iivonen tauolla juttelemassa Kaakon Kamarimusiikin toiminnanjohtajan Siru Ahopellon kanssa.

 

Ludvig van Beethoven oli myös mukana ohjelmistossa ja Sonaatti pianolle ja viululle Liisa Malmivaaran ja Petteri Iivosen tulkitsemana soi kepeästi.  Illan päätti Virojoen koululla pidetyssä konsertissa Johannes Brahmsin Käyrätorvitrio.  Tähänkin kappaleeseen liittyy dramatiikkaa, sillä Brahms sävelsi teoksen pian äitinsä kuoleman jälkeen.  Soitinvalinta on teoksessa epätavallinen, sillä kamarimusiikissa käytetään harvoin viulun ja käyrätorven yhdistelmää.

 

Kuvassa ovat soittamassa viulua Jukka Merjanen selin, Tuomas Turriago flyygeliä selin ja oikealla Sam Parkkonen soittamassa käyrätorvea.  Kuva on puolivartalokuva.

Tuomas Turriago( piano), Jukka Merjanen (viulu) ja Sam Parkkonen (käyrätorvi).  Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Brahmsin teoksessa tulivat esiin surun tunneskaalat, jossa välillä oli fanfaarimaisia kohtia – kuin kiitollisuutta ja iloisia lapsuusmuistoja.  Sitten musiikki sai surun ilmaisuja kuin pienimuotoisena iltahuutona.  Sam Parkkosen käyrätorvi, Jukka Merjasen viulu ja Tuomas Turriagon piano ilmensivät tunnetilojen vaihteluita täsmällisellä ammattitaidollaan.

Draamaa keisarin kesänvietosta Virolahdella iltapäiväohjelmassa

Venäjän keisari Nikolai II perheineen vietti lomiaan Virolahdella.  Paikallinen draamaryhmä esitti pienoisnäytelmiä keisarin huvipuiston polun varrella keisarillisesta vierailusta pilke silmäkulmassa.  Alkuperäisen käsikirjoituksen on tehnyt Kari-Annka Ansas ja sitä ovat muokanneet Satu Liikkanen ja työryhmä.

 

Kuvassa on draamaryhmä, jossa on yhdeksän henkilöä. Naisilla on pitkät vaaleat puvut päällään ja yhdellä violetti röyhelöpuku.

Piika Riitta Kuusinen (vas.), Montferrand Keijo Kumanto, kreivi de Litta Kauko Tykkyläinen, Dostojevski Pentti Hannula, Maria Isajeva Dostojevskin puoliso Anneli Lappalainen, Nikolai II Thomas Pryke, Keisarinna Alexandra Satu Liikkanen, Anna Vyrubova Maija-Leena Hyttinen ja kokki Cubot Kalervo Saharinen.  Kuva: Siru Ahopelto

 

Kuvassa on Nikolai II esittäjä kuninkaallisessa asussa keskellä metsää.

Nikolai II (Thomas Pryke) keisarin huvipuiston polulla.  Kuva: Siru Ahopelto

 

Kuvassa on kreivi Giulio ja hänellä on vaalea takki ja sininen nauha vinottain olan yli.  Hän viittelöi toisella kädellä oikealle.

Kreivi Giulio de Litta (Kauko Tykkyläinen) näkee Pietariin menevän monoliitin melkein uppoavan. Kuva: Siru Ahopelto

 

Kuvassa on Montferrandia esittävän näyttelijän kuva, jossa hänellä on sylissään piirroskirja.

Arkkitehti Montferrand (Keijo Kumanto) luonnostelee monoliittia. Kuva: Siru Anopelto

 

Kuvassa on kokki valkoisessa asussa ja myssyssä ja kädessään mansikka.

Standardin kokki Pierre Cubat (Kalevi Saharinen) pudotti mansikan suklaakulhoon.  Keksittiinkö Romanovin mansikat Virolahdella? Kuva: Siru Ahopelto