Suomalaisten musiikinkuuntelu digitalisoitui ripeästi 2010-luvun lopussa. Spotify ja puhelin nousivat koko kansan musiikin kuuntelun välineiksi, musiikin kuuntelun painopiste siirtyi albumikokonaisuuksista soittolistoihin ja yksittäisten biisien kuunteluun. Kotimainen listapop ja rap kiipesivät listojen kärkeen ja elävän musiikin suosio nousi vuonna 2019 ennätyskorkealle.
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin tänään Musiikki&Media -tapahtumassa Tampereella julkistamasta suomalaisten musiikinkuuntelutapoja laajasti selvittäneestä tutkimuksesta. Neljättä kertaa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin nykytilanteen lisäksi myös tulevia 2020-luvun trendejä. Tutkimustulokset tämän tiedotteen liitteenä.
Suomalaisten musiikin kulutus muuttui perusteellisesti 2010-luvulla
2010-luvun alussa puhelimen rooli musiikin kuunteluvälineenä oli vielä vähäinen, mutta tilanne muuttui nopeasti: vuosikymmenen lopussa jo 3 miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia puhelimellaan viikoittain.
Suoratoisto ohitti äänitemyynnin kaikkialla maailmassa. Tällä hetkellä noin 2 miljoonaa suomalaista käyttää Spotifyta ja muita suoratoistopalveluita viikoittain, ja noin 3 miljoonaa kuukausittain.
Musiikin kuuntelun painopiste siirtyi albumikokonaisuuksista soittolistoihin ja yksittäisten biisien kuunteluun.
Suomalainen ryhtyi käyttämään keskimäärin kuutta digitaalista/sosiaalisen median palvelua viikoittain, ja digitaalisista kanavista tuli uusien artistien tärkein leviämiskanava. Radion rooli oli silti suurimmillaan artistien levittämisessä läpimurron jälkeen laajempiin ikäryhmiin.
Fyysisten äänitteiden myynti laski koko vuosikymmenen nopeasti, kunnes aivan viimeisinä vuosina vinyylilevyjen myynti musiikin keräilyn tosifaneille ampaisi yllättävänkin reippaaseen nousuun, mikä valaa uskoa levykaupan erikoisliikkeiden tulevaisuuteen.
Taustamusiikin helppoon kuunteluun hyvin soveltuva radio säilytti asemansa 2010-luvulla kuunteluvälineenä: lähes jokaisella suomalaisella on edelleen radiossa 2-3 suosikkikanavaa, joita kuunnellaan ainakin silloin tällöin.
Musiikkityylien osalta vuosikymmen oli kokonaisuutena listapopin riemujuhlaa Sanneineen ja Antti Tuiskuineen. Rapin ja listapopin liitosta tuli valtavirtaa, ja JVG:stä ja Cheekistä koko kansan suosikkeja. Myös EDM antoi vahvat mausteensa 2010-luvun pop-kenttään. Juha Tapio nousi iskelmän ja Haloo Helsinki! suomalaisen rockin suurten sarjaan, Lauri Tähkä eri tyylilajien välimaastoon.
Rock ja metalli siirtyivät valtavirran valokeiloista sivummas omiksi intohimoisten tosiharrastajien genreikseen. Erityisesti 10-12-vuotiaiden musiikinkuuntelijoiden joukossa rock on heille tehdyn kyselyn mukaan syvässä paitsiossa.
Miljoonan suomalaisen lavasankarit ja suosikkisanoitukset
Elävän musiikin suosio kasvoi, ja vuoden 2019 aikana ennätykselliset kaksi kolmasosaa suomalaisista on käynyt konsertissa. Suomessa on reilut kymmenen artistia, jotka miljoona suomalaista on nähnyt elämänsä aikana livenä vähintään kerran. Tässä joukossa ovat mm. Eppu Normaali, Apulanta, Jari Sillanpää, Kaija Koo, Haloo Helsinki!, Jenni Vartiainen ja Antti Tuisku. Erityisen rakastettuja live-esiintyjiä noin miljoonan yleisön saavuttaneista esiintyjistä ovat Cheek, Lauri Tähkä, JVG, Sanni ja Juha Tapio.
Ykköspaikkaa live-esiintyjissä pitää Popeda, jonka on bändin uran aikana keikalla tai konsertissa nähnyt lähes puolitoista miljoonaa suomalaista.
Suomalaisia kautta aikojen eniten puhutelleet laulunsanoitukset jakautuvat tasaisesti viimeiselle viidelle vuosikymmenelle. Nuoremmille musiikinkuuntelijoille sanoituksissa tärkeintä ovat tarttuvat sloganit ja kekseliäät ilmaisut. Aikuisemman yleisön suosikkisanoituksissa pohditaan elämää ja ne sisältävät usein kekseliäitä oivalluksia parisuhteista. Iloiset fiilikset tai kaipaava suru ovat keskiössä useammin kuin yhteiskunnallisuus tai vitsikäs huumori.
Suomalaisten suosikkitekstejä ovat mm. Palavaa vettä, Missä muruseni on, Kaksi vanhaa puuta, Ikuinen vappu, Murheellisten laulujen maa, Musta aurinko nousee, Täällä Pohjantähden alla ja Satumaa*(kappaleiden tekijätiedot tiedotteen lopussa). Useimmin henkilökohtaiseksi suosikkisanoituksesi ilmoitettiin laulu, joka on julkaistu kyselyvastaajan ollessa noin kaksikymmentävuotias.
Vuoden 2019 musiikki-ilmiöinä tämän vuoden tutkimusvastauksissa nousevat katsojaennätykset Suomessakin rikkonut Queen-elokuva Bohemian Rhapsody (yli 450 000 katsojaa), sekä modernin suoratoistoajan levymyyntiennätyksiä rikkonut Ville Valo & Agents.
Ennustus: miten musiikin kuuntelu muuttuu 2020 -luvulla?
Tähän saakka jokainen vuosikymmen on omalla tavallaan ravistellut musiikkimaailmaa, ja sama kehitys toistuu 2020-luvullakin. Virtuaalitodellisuuden ja musiikin liitto voimistuu, mitä pitemmälle 2020-lukua mennään. Alueelta nousevat uudet palvelut vakiintuvat samanlaiseen asemaan missä YouTube, Facebook, Netflix ja Spotify ovat nyt.
Yksi tai useampi uusi musiikkityylin valtavirtaus lyö läpi seuraavan vuosikymmenen aikana. Seuraava musiikin suuri aalto noussee Aasiasta. Näemme myös perinteisiin instrumentteihin nojaavan musiikkityylin vastaiskun: Ed Sheeran tuskin jää yksittäisilmiöksi akustisemmassa ilmaisussa.
.jpg)
Vaikka 2020-luvulle mentäessä uudet koko kansan suosikit markkinoidaan suurelle yleisölle teini-ikäisen yleisön kautta, digitaalisten kanavien korkea kulutus myös varttuneempien ikäryhmien keskuudessa mahdollistaa uusien artistien voimaperäisen markkinoinnin kohdennetusti heillekin.
Musiikinkuuntelun stereotyyppinen tilannekuvaus 2019: Korhosten mökkimatka
Korhoset matkaavat mökkitietään Joensuusta pohjoiseen. Perheenäiti Mirva herkistelee radiosta Lauri Tähkän Palavaa vettä. Takapenkillä jälkikasvulla on luurit korvilla, kymmenvuotiaalla Lukallakin, kun äiti ei viitsi kääntää radiota Loopille.
Luka kuuntelee Spotifysta BTS:ää, ja kahta vuotta vanhempi Aliisa Cledosia. Kuusitoistavuotiasta Aleksia kiinnostelevat WhatsApp-viestien lukemisen ohessa mökillä odottavat Led Zeppelinin alkuperäiset vinyylipainokset, jotka vaari lupaili paluumatkalle mukaan.
Perheenisä Matin ajatukset ovat viikonlopun Rammstein-konsertissa, jonne sai Aleksinkin puhuttua mukaan. Matti on vastavuoroisesti käynyt Cheekin ja JVG:n keikoilla nuoriso-osaston kanssa, ja mikäs siinä - ihan hieno showmeininki.
Mummolle ostettiin mökille viemisiksi Ville Valo & Agentsin CD-levy ruokatuliaisten yhteydessä Prismasta, koska muuten mummi soittaa luultavimmin tämänkin reissun ajan nuoruuden suosikkilevyjään.
Juuri ennen perilletuloa Aliisa näkee TikTokissa luokkakaverinsa Billie Eilishin biisiin tekemän videon, joka kerää tosi paljon tykkäyksiä. Wow – vähänkö siistiä.
Teosto ja Musiikintuottajat IFPI Finland toteuttivat vuosittaisen tutkimuksensa suomalaisten musiikin kuuntelusta jo neljännen kerran. Vuoden 2019 tiedonkeruussa Norstat keräsi laajan aineiston kuluttajapaneelistaan tuhannelta 13-75-vuotiaalta suomalaiselta elokuun puolivälissä 2019. Lisäksi tehtiin erillinen kysely yli sadalle 10-12 vuotiaalle ja haastateltiin henkilökohtaisesti seitsemää kotimaita levykauppiasta. Levykauppiaiden haastatteluihin pohjautuva aineisto julkistetaan viikolla 48.
Suomalaisten suosikkitekstit, kappaleiden tekijätiedot
Palavaa vettä
säv: Jarkko Suo, Arto Tuunela, san. Timo Kiiskinen, sov. Jukka Immonen, kust. Warner Chappell Music Finland, Raikuli Productions Oy, EMP Elements Music Publishing.
Missä muruseni on
säv/san: Maria Rahikainen, Jenni Vartiainen, Jukka Immonen, kust.BMG Rights Management Scand, Jalat Taivaassa Oy, Jenique Oy.
Kaksi vanhaa puuta
säv/san: Juha Tapio, sov. ville Riippa, Ako Kiiski, Markus Nyman, Kalle Torniainen, kust. Suurenmoiset Laulut Oy.
Ikuinen vappu
säv/san:DJPP, Jare Brand, Ville Galle, Antti Kosonen, kust. Homma etenee Music Oy, HMC Publishing.
Murheellisten laulujen maa
säv:Mikko Syrjä, san. Martti Syrjä, kust. Jee-Jee Music Oy.
Musta aurinko nousee
säv/san: Juice Leskinen, kust. Love Kustannus Oy, Grand Slam.
Täällä Pohjantähden alla
säv:Petri Laaksonen, san. Turkka Mali, kust. Warner Chappell Music Finland.
Satumaa
Säv/san: Unto Monen, kust. Warner Chappell Music Finland.
