Suomen elokuvasäätiön hallitus teki joulukuussa 374 päätöstä. Tukea haettiin lähes 14 miljoonan euron arvosta ja myönnettiin 4 018 728 euroa 131 hakemukselle. Tuotantoon lähtee 17 elokuvaa.
Tuotantotukea haettiin vajaa 9,4 euroa 44 hankkeelle ja myönnettiin 2 714 000 euroa 17 hankkeelle, eli noin 39 prosenttia hakemuksista menestyi. Tuotantoon lähtee kahdeksan dokumenttielokuvaa ja yksi dokumenttisarja, neljä lyhytelokuvaa sekä neljä pitkää fiktioelokuvaa, joista kaksi on vähemmistöyhteistuotantoja. Dokumenttielokuvista yksi on vähemmistöyhteistuotanto.
Kuva: Sanna Haukkala
Ohjaaja Miia Tervon absurdi draamakomedia Ohjus sijoittuu 1980-luvun Lappiin. Hannaleena Haurun tuleva pitkä elokuva Parvet käsittelee yhteenkuuluvuutta ja identiteettivaatimuksia. Mikko Mäkelä ohjaa toisena pitkänä elokuvanaan brittiläis-suomalaisen yhteistuotannon Sebastian, joka sijoittuu Lontooseen. Tove Janssonin Kesäkirjasta valmistellaan brittiläis-suomalaista yhteistuotantoa, jossa on mukana Helsinki-filmi.
Dokumenttielokuvissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten paperittomuutta (Elina Talvensaaren How to Please), Ukrainan sotaa (Satu Majavan ja Joel Tainion Do no harm), luonnon ja ihmisen yhteiseloa (Ville Koskisen Magnifica) sekä sukupuolen moninaisuutta (Kristiina Karstenin, Otso Reunasen ja Silja Salmen Parta). Mika Kaurismäki palaa musiikkidokumentaarin pariin odotetulla Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin -elokuvalla.
Tällä kierroksella myönnettiin myös Paluu lyhytelokuvaan -hankkeen tuotannoille rahoitus.
Kehittämistuen hakemuksista 26 prosenttia meni läpi: tukea haettiin 2 608 511 euroa 85 hankkeelle ja myönnettiin 581 500 euroa 22 hankkeelle. Kehittämistukea sai 10 dokumenttielokuvaa, viisi draamasarjaa, yksi lyhytelokuva sekä kuusi pitkää fiktioelokuvaa, joista yksi on lastenelokuva. Tuella kehitetään mm. Hanna Bergholmin, Pilvi Takalan, Mohamed El Aboudin ja Joonas Berghällin hankkeita.
Käsikirjoitusapurahaa 39 hankkeelle
Käsikirjoitusapurahaa myönnettiin viidennekselle hakijoista. Apurahoja haettiin 1 326 700 euron arvosta 191 hankkeelle ja myönnettiin 210 900 euroa 39 hankkeelle. Eniten oli pitkän fiktioelokuvan hankkeita – yhteensä 18. Lisäksi apurahalla käsikirjoitetaan kahdeksaa dokumenttielokuvaa ja yhtä dokumenttisarjaa, neljää draamasarjaa sekä kahdeksaa lyhytelokuvaa, joista yksi on animaatio.
Käsikirjoitusapurahaa saivat mm. Selma Vilhunen, Johanna Vuoksenmaa, John Webster, Mazdak Nassir, Einari Paakkanen ja Saila Kivelä. Joulukuun päätöksiin kuuluu myös käsikirjoitusapurahana myönnetty Mikä ketuttaa -kilpailun Ketutuspalkinto.
Esityslaitteistot korostuvat laitehankinta- ja kunnostustuessa
Esityksen ja levityksen tukia jaettiin joulukuussa yhteensä 449 478 euroa. 26 myönnetystä tuesta 11 kohdistui elokuvien kuvailutulkkauksen ja tekstityksen valmistamiseen, kolme markkinointiin ja levitykseen ja 11 elokuvateatterien laitehankintaan ja kunnostukseen. Lisäksi myönnettiin yksi koulutustuki.
Useissa elokuvateattereissa ensimmäisen polven digitaalinen esityskalusto on tulossa tiensä päähän. Tällä kierroksella laitteiston uusimiseen tukea saivat mm. Lapuan Bio Marilyn ja Loimaan Kinema. Lisäksi tuettiin ekologisuutta edistäviä remontteja: Suonenjoen Elokuvateatteri Oy sai tukea elokuvateatterin konehuoneen hukkalämmön talteenottoon ja Kuva-tähti Oy sai tukea aurinkosähkövoimalan hankintaan Kauttuan Kuvalle.
Lyhytelokuva tavoittelee Oscar-ehdokkuutta PR-kampanjalla
Kulttuuriviennin tukia myönnettiin yhteensä 62 850 euroa. Matkatukea jaettiin 24 hakemukselle, materiaalitukea yhdelle hakijalle ja hanketukea kahdelle. Hanketuella edistetään Karaokeparatiisin kansainvälistä lanseerausta ja tehdään Lakana-lyhytelokuvalle PR-kampanjaa Oscar-ehdokkuuden saamiseksi.
Teppo Airaksisen ohjaama Lakana voitti lokakuussa Nashvillen elokuvafestivaalilla Best Narrative Short -palkinnon, jonka ansiosta sillä on mahdollisuus tavoitella lyhytelokuvan Oscar-palkintoa. Elokuvasäätiö tukee PR-kampanjaa 10 000 euron hanketuella. 1930-luvun lopulle sijoittuva lyhytelokuva on katsottavissa Yle Areenassa.
