Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 04.06.2023

Suomen ensimmäisen julkisen veistoksen syntytarina on sattumusten aarrearkku

Jyrki Siukosen uutuusteos Ensimmäinen johdattaa kiehtovalle matkalle 1800-luvun puolivälin kuvanveistäjien maailmaan yhden patsashankkeen kautta. Yhtenä Suomen parhaista patsaista pidetty Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan pystytettiin Turkuun vuonna 1864.

 

”Kuvataiteilija Siukonen kirjoittaa mistä milloinkin. Nyt hän iski silmänsä turkulaisten patsaaseen.”

 

Kuvassa on osa kirjan kannesta, jossa on korkealla jalustalla tuolissa istuvan Porthanin patsas. Kuva on musta-valkoinen.

Osa kirjan kannesta. Kuva: SKS

 

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1859 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituskunnan jäsenet päättivät Fredrik Cygnaeuksen aloitteesta ottaa 2 000 hopearuplan lainan. Rahat ohjattiin ruotsalaiselle kuvanveistäjälle Carl Eneas Sjöstrandille, jotta hän pääsisi matkustamaan Roomaan ja valmistamaan siellä taiteellisen mestariteoksen.

Näin lähti käyntiin viisi vuotta pohdittu hanke muistomerkin pystyttämiseksi Henrik Gabriel Porthanille. Turussa vuonna 1864 paljastetusta monumentista tuli Suomen ensimmäinen julkinen veistos. Satakuusikymmentä vuotta myöhemmin se on edelleen yksi parhaista.

Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukosen tutkimus asettaa Sjöstrandin veistoksen kansainväliseen viitekehykseensä. Ensimmäinen. Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan taustoittaa perusteellisesti uusklassismiin ja julkisiin monumentteihin liittynyttä keskustelua, esittelee aikakauden kuvanveiston käytäntöjä, seuraa monumentin valmistamisen teknisiä vaiheita sekä hahmottelee taiteilijan kulttuurista elämänpiiriä Münchenissä ja Roomasta. Runsaasti kuvitettu taide- ja kulttuurihistoriallinen tutkimus tarjoaa tuoreita näkökulmia 1800-luvun kuvanveistotaiteeseen yhden patsashankkeen kautta.

Jyrki Siukonen väitteli kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2001 ja on sittemmin toiminut mm. Kuvataideakatemian professorina ja tutkijana. Siukonen on julkaissut kirjoja sekä 1700-luvun kulttuurihistoriasta että 1900-luvun modernismista. Hänen teoksensa Mies palavassa hatussa (SKS) sai vuonna 2006 Laurin Jäntin säätiön palkinnon. Kuvataiteen valtionpalkinto Siukoselle myönnettiin vuonna 2017. Siukoselta ilmestyi aiemmin tänä vuonna tutkimus Hulluutta ja humpuukia (SKS 2023), joka kertoo uuden taiteen vastaanotosta 1910-luvun Suomessa.