Sanaston lainatuimpien kirjojen top 10 -listat näyttävät, mitä teoksia suomalaiset lainasivat kirjastoista eniten viime vuonna. Vuoden 2022 lainatuin kotimainen romaani oli Enni Mustosen Tekijä. Kotimaisten romaanien listan toiselle sijalle puolestaan nousi Meri Valkaman esikoisromaani Sinun, Margot. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto maksaa kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvaukset kirjastolainoista.
Osa Enni Mustosen kirjan Tekijä kannesta. Kuva: Otava
Käännösromaaneista lainatuin oli Lucinda Rileyn kirjoittama ja Tuukka Pekkasen suomentama Oliivipuu. Käännöskirjallisuuden top 10 -listalle nousi Rileylta peräti neljä teosta. Listan toisen sijan sai Delia Owensin Suon villi laulu (suom. Maria Lyytinen), joka jatkoi suosiotaan.
Kotimaisen tietokirjallisuuden, ja samalla koko Suomen lainatuin teos, oli jälleen Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran kirjoittama tieteellisen kirjoittamisen opas Tutki ja kirjoita. Jo toista vuotta peräkkäin kotimaisen tietokirjallisuuden kakkosijan vei Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.
Sanasto kerää joka vuosi lainamäärät kaikista Suomen kirjastoista lainauskorvausten maksamista varten. Vuoden 2022 lainoista maksetaan lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille joulukuussa 2023.
– Kirjailija elää työllään vain, jos kirjat kiinnostavat lukijoita. Olen ollut onnekas, että Sinun, Margotia on sekä myyty että lainattu paljon. Lainauskorvaukset mahdollistavat omalta osaltaan sen, että pystyn tekemään kirjallisuutta työkseni, sanoo kirjailija Meri Valkama.
Valtion budjetista rahoitettua lainauskorvausta on viime vuosina maksettu 26–31 senttiä yhtä lainaa kohden. Korvaus on tärkeä osa monen kirjailijan ja kääntäjän toimeentuloa – yli 300 kirjallisuuden tekijää saa lainauskorvausta yli 5 000 euroa vuodessa. Sanasto tilittää lainauskorvausta vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.
– Lainauskorvausten tasossa on edelleen parannettavaa. Vaikka korvaukset ovat vuosien varrella nousseet, Suomessa ne ovat tällä hetkellä alle pohjoismaisen tason. Toivon, että kirjallisuuden arvo ja merkitys tunnustettaisiin myös nostamalla lainauskorvaukset nykyistä oikeudenmukaisemmalle tasolle, sanoo Valkama.
Aiemmin lainauskorvausta maksettiin vain painetuista kirjoista, mutta tänä vuonna korvauksen piiriin tulevat vihdoin myös yleisten kirjastojen e-lainat.
Poimintoja top 10 -teoksista:
Tilastoissa on mukana vain fyysisten teosten lainat, ei e-lainoja.
Lainatuimmat kotimaiset romaanit 2022
1. Tekijä (2022) Enni Mustonen
2. Sinun, Margot (2021) Meri Valkama
3. Väylä (2021) Rosa Liksom
4. Näkijä (2021) Enni Mustonen
5. Ainoa kotini (2021) Hanna Brotherus
Lainatuimmat käännösromaanit 2022
1. Oliivipuu (2021) Lucinda Riley, suom. Tuukka Pekkanen
2. Suon villi laulu (2020) Delia Owens, suom. Maria Lyytinen
3. Italialainen tyttö (2022) Lucinda Riley, suom. Hilkka Pekkanen
4. Vaarallinen kirje (2021) Lucinda Riley, suom. Tuukka Pekkanen
5. Mentalisti (2021) Camilla Läckberg & Henrik Fexeus, suom. Kirsi Kokkonen
Lainatuimmat kotimaiset tietokirjat 2022
1. Tutki ja kirjoita (1997–) Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara
2. Korkeintaan vähän väsynyt (2020) Eeva Kolu
3. Tänään olen elossa (2021) Oskari Saari
4. Talo maailman reunalla (2021) Satu Rämö
5. Samuli – pimeydestä valoon (2021) Johannes Lahtela
Lainatuimmat kotimaiset lastenkirjasarjat 2022
1. Tatu ja Patu (2003–) Aino Havukainen & Sami Toivonen
2. Risto Räppääjä (1997–) Sinikka Nopola & Tiina Nopola
3. Ella ja kaverit (1995–) Timo Parvela, kuvitukset Markus Majaluoma / Mervi Lindman / Anni Nykänen
4. Yökoulu (2016–) Paula Noronen, kuvitus Kati Närhi
5. Siiri-kirjat (2002–) Tiina Nopola, kuvitus Mervi Lindman
