Presidentti P. E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin Kotkaniemeä esittelevä kirja On ollellista omistaa koti kertoo säätyläiskodin elämästä ja omavaraisuuden ihanteesta.
Osa kirjan kannesta. Kuva: SKS
P. E. ja Ellen Svinhufvud ostivat vuonna 1908 kodikseen Kivijärven rannalta Luumäeltä Kotkaniemen tilan. Kotkaniemi peltoineen, hyötypuutarhoineen ja eläimineen oli erityisesti Ellen Svinhufvudille toteutunut unelma, paikka jossa maatalon emännän ja presidentin rouvan roolit saattoi yhdistää mutkattomasti. P.E. Svinhufvudin presidenttikaudella Kotkaniemi oli myös edustuskäytössä, mutta Svinhufvudeille itselleen maatila oli loppuelämän rakas koti, jonne he poissa ollessaan kaipasivat aina takaisin.
”On onnellista omistaa koti. Olimmepa mieheni kanssa missä tahansa oli Kotkaniemi se paikka, johon aina kaipasimme ja vasta tänne tultuamme tunsimme olevamme kotona.”
- Ellen Svinhufvud
FM Annastiina Löppösen kirjoittama On onnellista omistaa koti antaa kiehtovan ja yksityiskohtaisen kuvan Pehr ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemestä. Svinhufvudien sukuhistorian ja Kotkaniemen vaiheiden ohella teos kertoo niin omavaraisuuden ihanteesta ja yläluokan sukupuolirooleista kuin sisustuksen historiasta. Samalla se avaa kiinnostavan ikkunan suomalaisissa kodeissa 1900-luvun alkupuolella tapahtuneisiin muutoksiin, jotka ulottuivat myös Kotkaniemen tilalle.
Svinhufvudien ajan ensimmäisinä vuosina Kotkaniemi oli klassinen säätyläiskoti jugendtapetteineen, mutta 1920- ja 1930-luvulle tultaessa tyyli vaihtui vähitellen vaaleampaan, modernimpaan ja funktionaalisempaan. Kotkaniemi oli muutenkin hyvin ajan hermolla: puhelin saatiin jo 1910-luvulla ja radiolähetyksiä kuunneltiin ahkerasti ainakin 1920-luvulta lähtien omalla kideradiolla. Sähkö, vesi ja viemäröinti muuttivat elämää valtavasti yhtä lailla Kotkaniemessä kuin muissa suomalaiskodeissa.
Maatila ja puutarha olivat erottamaton osa Svinhufvudien Kotkaniemeä. Tilalla pidettiin eläimiä, ja hyötypuutarha mansikkaviljelmineen oli osa omavaraisuuden ihannetta, ja koristepuutarha päärakennuksen julkisivun puolella toi Kotkaniemelle huvilamaista arvokkuutta. ”Ellenin puutarha” sekä tilan emännän ahkeruus kiehtoivat lehdistöä, ja Svinhufvudit valokuvattiin usein erilaisissa ulkotöissä.
Kotkaniemestä on säilynyt paljon vanhoja valokuvia, ja niitä on valikoitu mukaan myös On onnelista omistaa koti -teoksen kuvitukseen. Niistä välittyy kiehtova kuva elämästä Svinhufvudien kodissa.
"Työnkuvaani on kuulunut Kotkaniemeen liittyvien valokuvien tutkiminen, ja luettelointi museon kokoelmaan. Kirjaa varten sain mahdollisuuden tutkia niitä vielä lähemmin, ja ilahduin, kuinka paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia niistä löytyi ja kuinka paljon kuvat kertovatkaan Kotkaniemen kodista. Valokuvat näyttävät myös hyvin yksityisen ja henkilökohtaisen puolen P. E. ja Ellen Svinhufvudista" Annastiina Löppönen kertoo.
Tänä päivänä Kotkaniemi toimii kesäisin yleisölle avoinna olevana kotimuseona, jossa kävijä pääsee tutustumaan P. E. ja Ellen Svinhufvudin elämään sekä Kotkaniemen tilan arkeen ja historiaan. 1920–30-luvun asuun ennallistetussa puutarhassa on säilytetty vanhaa kasvillisuuskantaa, ja hyötypuutarhan palstoja viljelevät Ellenin hengessä paikalliset vapaaehtoiset. Museo on kesäkaudella 2024 auki 25.5.–1.9. tiistaista sunnuntaihin.
