Taide ja kulttuuri osaksi hyvinvointipalveluita, prosenttiperiaate ja kärkihankkeet olivat aiheena opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Taikusydän –hankkeen ja Taiteenedistämiskeskuksen seminaarissa 8.9. Helsingissä.
Taide ankkuroituu osaksi sote-palveluita -seminaarin avasi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka korosti tahtotilaa saada taide ja kulttuuri pysyväksi toiminnaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin. Tätä kehitystä tukemaan on ohjattu rahoitusta kärkihankkeisiin ja prosenttitaiteen periaatetta on laajennettu. Aikaisemmin prosenttiperiaatetta sovellettiin uusien rakennusprojektien taidehankintoihin. Nyt periaatetta on laajennettu kaikkiin taidelajeihin.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen avasi seminaarin. Kuva: Eeva Mäkinen
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Veli-Mikko Niemi näki yhteistyölle suuria mahdollisuuksia. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja antaa kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöön. Sote-uudistus muuttaa maakuntien ja kuntien välistä työnjakoa ja kunnille on tulossa vastuu hyvinvointipalveluista. Niemi haastoikin osoittamaan taiteen ja kulttuurin hyödyt sote-alalle.
Ylijohtaja Veli-Mikko Niemi. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Seminaarin teemana oli taiteen ja kulttuurin ankkuroiminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita ja opetus- ja kulttuuriministeriön tätä tukevat viisi kärkihanketta esittäytyivät tilaisuudessa. Seminaari herätti suurta kiinnostusta ja osallistujia oli niin paljon kuin seminaarisaliin mahtui eli 120. Lisäksi verkossa seurasi tilaisuutta 137 henkilöä.
Toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu Kulttuurikeskus Piipoosta herätti kysymyksen prosenttitaiteen laskentatavoista. Yleensä puhutaan euroista, mutta yksiöksi voidaan ottaa myös aika. Silloin prosentin verran taidetta on yhteensä yksi tunti 40 minuuttia viikossa.
Seminaarissa käytiin aktiivista keskustelua. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Kuitu vetää Pirkanmaalla %-tai hanketta, johon osallistuu 14 kulttuuri- ja sote-alan toimijaa. Kattoteemoina ovat tavoitteellisuus, kestävät rahoitusmallit, yhteistoiminta ja palveluiden tuottamisen rakenne ja kulttuuri-ja hyvinvoinnin TEIJO aluekeskuksen luominen. Hankkeessa haetaan kestäviä ja monistettavia malleja.
Lappeenrannassa ja Parikkalassa tehdään kulttuuripolkua senioreille. Hankkeessa yhdistetään ikäihmisten päivätoimintaa koululaisten kulttuuripoluille. Projektipäällikkö Päivimaria Seppänen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta Socom Oy:stä esitteli hanketta ja toi esiin myös näkökulmia taide- ja kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksiin toimia sosiaalialalla.
Kärkihankkeita esittelivat Eili Ikonen (vas.), Päivimaria Seppänen ja Pilvi Kuitu. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Meneillään on henkilövuosien karsiminen ja ostopalveluiden käyttö lisääntyy. Seppänen esitti kysymyksen, kuka saa toimia ja missä. Sosiaalitoimea säädellään monilla laeilla ja asetuksilla. Lisäksi on olemassa toimia, jotka voivat olla luvanvaraisia ja vaativat rekisteröitymistä. Nämä voivat asettaa haasteita taiteen ja kulttuurin tekijöille, kun ollaan etsimässä työmahdollisuuksia.
Juuri alkaneesta kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkoston kehittämisestä kertoi Helsingin kulttuurikeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston kulttuurisuunnittelija Jenni Räsänen. Hankkeeseen osallistuu 13 kuntaa eri puolilta Suomea. Erityinen huomio on sektoreiden ylittävässä yhteistyössä ja huomiota kiinnitetään hallinnon virtaviivaistamiseen ja verkostomaiseen toimintaan sekä kulttuurin ammatillisen aseman selkiyttämiseen ja vahvistamiseen sosiaali- ja terveystoimessa.
- Kunnat ovat erilaisia ja painopisteet ovat erilaisia, korosti Jenni Räsänen. Toimintaa viedään eteenpäin nyyttikesti –periaatteella, jolloin jokainen osallistuva taho voi ottaa itselleen sopivia asioita verkostosta saatavan tiedon avulla.
Anna Jussilainen ja Pauliina Lapio esittelivät Taiteen edistämiskeskuksesta esittelivät työpajansa keskustelujen tuloksia taidetoiminnan juurruttamisesta hoivapuolelle. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Lahden kaupungin Vuoksi –hankkeessa juurrutetaan taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä sosiaali- ja terveysorganisaatioon ja tästä työstä kertoi organisaatiotaiteilija Eili Ikonen. Lapin sairaanhoitopiirin hankkeesta Taide tavoittaa kertoi projektikoordinaattori Hannu Raudaskoski. Kohderyhmänä on sairaanhoitopiirin koko henkilökunta ja asiakkaat ja huomion kohteena on, miten taide ja kulttuuri edistävät koko yhteisön hyvinvointia.
Iltapäivällä jakauduttiin oppimiskahvilan kahdeksaan keskusteluryhmään, joissa käsiteltiin taiteen ja kulttuurin roolista sote-uudistuksessa, hankkeiden rahoituksesta ja prosenttiperiaatteen laajentamisesta ja kärkihankkeista. Keskusteluissa nousi esiin mm. ketkä tuottavat taide- ja kulttuuripalveluita sote-palveluille, palveluiden tarjoajien ansaintalogiikan pullonkaulat, juurtuminen sote-organisaatioihin ja aidot tavat työskennellä sote-sektorilla.
Erityisasiantuntija Johanna Vuolasto Taiteen edistämiskeskuksesta veti rahoituksen ja prosenttiperiaatteen keskusteluryhmää. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Seminaarin aikana korostui monella tavalla, että ollaan ns. harmaalla alueella ja tekemässä uutta toimialaa taiteen ja kulttuurin sekä sote-alan välille. Aktiivinen osallistuminen ja runsas keskustelu siivittivät koko seminaaripäivää. Keskeisenä päivän antina tuli esiin verkostoituminen, hankkeiden vertaiskehittäminen ja yhteistyön merkitys.
http://taikusydan.turkuamk.fi/2016/08/02/seminaari-taide-ankkuroituu-osaksi-sote-palveluita-8-9-ilmoittaudu/
http://videonet.fi/web/minedu/20160908/
