Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 26.09.2024

Teatteripäivä Kotkassa - Virginia Woolfin draamaa ja musikaalia

Se oli vielä kevättä, kun hankin liput Kotkan kaupunginteatteriin, kahteen näytökseen! Niinpä köröttelimme Kouvolasta hyvissä ajoin kauniina syyslauantaina kohti Kotkaan. Klo 13 alkoi esitys Kuka pelkää Virginia Woolfia? Tarinahan on monelle tuttu, sillä jo 1962 siitä tehtiin elokuva, jota tähditti Elizabeth Taylor ja Richard Burton.

 

Näytelmä on vahvaa tulkintaa keski-ikäisen pariskunnan suhteesta. George ja Martha ovat juuri saapuneet kotiinsa kekkereistä ja on jo varsin myöhä, mutta silti heille saapuu nuori pariskunta kylään. Alkaa melkoinen alkolin huuruinen yö...

 

Kuvassa on olohuone ja siinä vasemmalla istuu nojatuolissa Jarkko Sarjanen ja hänen takanaan nojatuolin selkänojalla on Anne Niilola mustassa mekossa. Sohvalla  istuvat vasemmalla Veera Anttila ja Akseli Ilvesniemi.  Taustalla on sinistä seisoo.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Kuka pelkää Virginia Woolfia? on vaikuttava esitys, Edward Albeen'n käsikirjoitus ja Kotkaan tämän o ohjannut Anna Viitala. Marthan roolissa on Anne Niilola ja Georgena Jarkko Sarjanen. Viiltävää parisuhdedraamaa, paikoitellen jopa pelottavaa, miten voidaan toista sivaltaa. Aivan loistavaa dialogia, sellaista tykistystä, että sitä sai vaan ihailla, miten sujuvaa tekstiä sieltä tuli. Kun Jarkko Sarjanen Georgena suolti settiä, monin paikoin vaikeilla sanoillakin, se oli kyllä mahtavaa.

Nuoripari Honey ja Nick yrittävät luovia siinä "myrskyssä", ensin toppuutellen, mutta lopulta mukaan joutuen. Vierailevat näyttelijät Veera Anttila ja Akseli Ilvesniemi kyllä lunastavat paikkansa.

 

Kuvassa on olohuoneessa vasemmalla Jarkko Sarjanen seisomassa mustassa puvussa taputtamassa käsiään ja sohvalla seisoo Veera Niilola oranssissa mekossa Veera Antti Niilola. Oikealla istuu nojatuolissa ja hänen takanaan seisoo Akseli Ilvesniemi.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Tämä Naapurinäyttämöllä nähtävä esitys kestää väliaikoineen 2h45min ja se on tiukkaa pakettia alusta loppuun. Ehdottomasti suositeltava esitys, joka kyllä pitää otteessaan.

Seuraavaksi lähdimme sulattelemaan esitystä, kun siirryimme ravintola Canttiiniin ruokailemaan. Sen jälkeen takaisin teatterille, sillä klo 18 alkoi ensi-ilta Big Fish - kalajuttuja - musikaali! Joten päivä jatkui sujuvasti teatterin parissa. Tämä musikaali oli sellainen, joka oli minulle niin täysin uusi, etten ollut koskaan siitä mitään kuullut saati nähnyt.
 
Käsikirjoitus on John Agust'n, joka taas on rustannut sen Daniel Wallace'n kirjan pohjalta. Musiikki on Andrew Lippa ja ensiesitys oli huhtikuussa 2013. Kotkaan esityksen ohjasi Miko Jaakkola, joka sen viime töinään teki, ennen kuin siirtyy Tampereen Työväenteatterin taiteelliseksi johtajaksi.

 

Kuvassa on tanssiva pari ja nainen on taivuttamassa taaksepäin sinisessä mekossa. Miehellä on sininen puku.  Taustalla on tumman sinisiä taivasta ja kaksi tähteä.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Big fish on hieno ja mahtipontinen musikaali, missä aika lailla on tämä kimurantti isäpoikasuhde. Isä Edward Bloom elelee mielikuvitusmaailmassa ja tarinaa piisaa niin, että niitä tarinoita sitten fantasian muodossa päästään näkemään. Mukana on niin noidat, ihmissudet kuin jättiläisetkin.

Edwardia vanhempana näyttelee Antti Leskinen ja nuorempana Juho Markkanen. Kumpikin tekevät loistoroolin. Se Edwardin poika Will taas miettii, kuka hänen isänsä on? Vielä aikuisena hän ei sitä tiedä. Kalle Kurikkala on se Will-poika, joka jää aina isänsä varjoon. Liikuttavan ihana.

 

Kuvassa on keskellä mies oikea käsi ojennettuna ja hänellä vaalea paita ja t-paita sekä siniset farkut. Vieressä on pikkupoika kirjavassta paidassa ja sinisissä shortseissa. Takana on sininen valoympyrä.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Edwarin vaimo on Sandra ja vanhempi Sandra on Lise Holmberg ja nuorempaa versiota esittää Marika Huomolin. Will Bloomin vaimon, Josephinen "neuvonantaja"-roolin vetelee Ella Mustajärvi.
Tarina on kaiken kaikkiaan erittäin kiehtova. Suuren osan kuitenkin lohkaisee ne Edwardin kertomat jutut, jotka voisivat olla totta... Niissä sitä erikoista ja taitavaa väkeä sitten piisaakin ja saa nauttia monen moisista esityksistä. Musiikkia on runsaasti ja mikäs sitä oli kuullessa, kun niin upeat esittäjät ja Minna Vainikaisen (vier.) koreografiat olivat vertaansa vailla. Upea ja toimiva lavastus oli jälleen Lucie Kuropatová'n.

 

Kuvassa on klovnimaisessa puna-turkoosi housuasussa tanssija ja hänen vieressään puna-ruskea hameinen tanssija. Keskellä on musta-asuinen nainen ja hänellä on tarjottimella valkoinen lintu.  Oikealla on nainen sinisessä puserossa ja punertavassa hameessa  tanssimassa kädet ylhäällä. Oikealla on leobardimekokssa pitelemässä painoja, joissa on isot, pyöreät,  mustat painot. Tausta on tumma.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Nyt siis kaikki Kotkaan katsomaan näitä esityksiä, joko samana päivänä tai saa niitä erikseenkin käydä nauttimassa. Hyvä mieli tulee, kun on niin taitavasti ja upeasti rakennettu kattaus!

Kini Laine