Filosofiset tarkastelut liittyvät tekoälyyn keskeisesti. Filosofi Panu Raatikaisen toimittamassa Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta -uutuuskirjassa tutkijat pohtivat tekoälyä ja robotteja muun muassa moraalisina toimijoina ja juridisina henkilöinä.
Osa kirjan kannesta. Kuva: Gaudeamus
Ajatus keinotekoisesta älykkäästä koneesta on aina kiehtonut ihmistä. Se on innoittanut paitsi tieteiskirjallisuutta myös filosofista ajattelua. Kertomusten ja teoreettisten pohdintojen kuvitelmista tekoälyjärjestelmät ovat siirtyneet konkreettiseksi osaksi arkea ja vaikuttavat elämässämme yhä enemmän. Itseohjautuvat autot alkavat olla todellisuutta ja verkkokaupoissa syväoppivat algoritmit tekevät meille henkilökohtaisia suosituksia.
”Tekoälyyn liittyy myös moninaisia moraalisia kysymyksiä. Ne vaihtelevat suurista filosofisista kysymyksistä käytännön eettisiin ongelmiin: Jos olisi mahdollista rakentaa keinotekoinen persoona tai tietoisuus, saisiko tällaisen tekoälyjärjestelmän sammuttaa pysyvästi tai pyyhkiä sen muistin tyhjäksi? Voiko tekoälyjärjestelmä tai sellaisen ohjaama robotti olla autonominen ja moraalinen toimija, jolla on vastuu teoistaan? Jos voi, millaisten moraalisten normien alainen se on?” Panu Raatikainen kirjoittaa.
Raatikaisen toimittama Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta tarjoaa monipuolisen kuvan tekoälyn herättämistä filosofisista kysymyksistä, kuten tekoälyjärjestelmästä juridisena henkilönä, ihmisten ominaisuuksien parantelusta ja koneiden kyvystä ajatella älykkäästi. Vastauksia teoksessa hahmottelevat eturivin filosofit ja kognitiotieteilijät. Pohdinnat voivat muuttaa käsityksiämme myös ihmisten erityispiirteistä ja johtaa itseämme koskevien oikeuksien ja moraalisen vastuun filosofisten käsitysten uudelleenarvioimiseen.
