Kuoromaailman tämän syksyn kiinnostavin kantaesitys käsittelee Suomea 1930-luvulla kuohuttanutta Tattarisuon tapausta. Tapahtumia monesta näkökulmasta valottava teos kysyy, olemmeko lopulta edenneet yhteiskuntana niin paljon kuin ajattelemme. Antti Suomalaisen ”Tattarisuo” kuullaan osana Lempikuoron Sensaatio-konserttia perjantaina 4.11. Suomenlinnan kirkossa. Suomen kuorokentälle nopeasti noussut Lempikuoro tunnetaan muun muassa Sun & Sea -oopperasta.
Kuva: Pyry Kantonen
Skandaalimainen Tattarisuon tapaus sai alkunsa, kun Tattarisuolla sijainneesta lähteestä löydettiin vuosina 1930–31 ruumiinosia. Tapauksen saama mediahuomio oli aikanaan täysin poikkeuksellista. Viranomaisten niukka tiedottaminen tutkimusten etenemisestä ja lehdistön räväkkä uutisointi johtivat lieveilmiöihin, joita nykyään kutsuttaisiin salaliittoteorioiksi ja valeuutisiksi. Tapahtumien kohu-uutisoinnista on jäänyt elämään muun muassa sanonta ”jäljet johtavat sylttytehtaalle”. Lopulta ruumiinosien alkuperäksi paljastui Malmin vähävaraisten hautuumaa, josta muutama okkultismia harjoittanut työläinen oli varastanut niitä rituaalejaan varten. Tekijät tuomittiin vuosiksi kuritushuoneeseen.
Säveltäjä Antti Suomalaisen Tattarisuo tutkii kuohuttavaa tapahtumaketjua eri näkökulmista. Noin 20-minuuttisen kuoroteoksen tekstit on poimittu Tattarisuon tapauksen arkistoista: kuulustelupöytäkirjoista sekä ajan mediamyllytyksestä. Neliosaisessa sävellyksessä kuullaan paitsi sensaatiohakuisia uutisia ja huolestuneita mielipidekirjoituksia, myös tapauksesta tuomittujen lausuntoja.
Suomalaista kiinnostaa Tattarisuon tapauksen inhimillinen puoli. ”Tekijät olivat vähäosaisia, jotka pyrkivät magian avulla hakemaan epätoivoisesti oikeutta, jota eivät kokeneet yhteiskunnan heille antavan”, hän kertoo.
”Tattarisuo on mieltä avartava kokemus. Usein kuorolla on laulettavanaan vain yksi rooli tai näkökulma. Nyt Lempikuoro antaa äänen usealle eri taholle saman teoksen aikana. Se vaatii poikkeuksellista heittäytymistä ja tulkintaa”, tiivistää Lempikuoron johtaja Julia Lainema.
Sensaatio-konsertin ohjelmisto koostuu yksinomaan kantaesityksistä. Konsertissa kuullaan muun muassa pasifistiset teokset Säde Bartlingilta ja Lassi Vihkolta. Vihkon Eino Leinon runoon säveltämä Pääkallot syntyi reaktiona Ukrainan sotaan. Bartlingin Laulu tinkimättömyydestä ‑laulusarja pohjautuu löyhästi Kai Sadinmaan osin omaelämäkerralliseen, osin aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen kohtaloa tutkivaan kirjaan Tinkimätön kuolemaan saakka. Teoksesta esitetään konsertissa kolme osaa.
”Ohjelmistomme on jännittävä, erikoinen ja erilainen kuin mikään aiemmin johtamani konsertti. Kantaesitysteoksissa pyrin ensisijaisesti toteuttamaan säveltäjän näkemyksen, kun vanhemman musiikin parissa työstän enemmän omaa tulkintaani. Kantaesitysten harjoittaminen vaatii keskustelua säveltäjien kanssa, ja on antoisaa, että lähes kaikki konsertin säveltäjät ovat kuororivissä laulamassa”, kertoo Lainema.
Lempikuoro on ammattimuusikoiden ja kokeneiden lauluharrastajien vuonna 2019 perustama sekakuoro. Kunnianhimoinen ensemble laulaa klassista kuoromusiikkia renessanssista nykypäivään, mutta ei kaihda uusia avauksia. Noin 40-henkinen Lempikuoro on ehtinyt lyhyen taipaleensa aikana tulla tutuksi mm. Sun & Sea -oopperasta elokuussa 2022, pitänyt ensimmäisten kuorojen joukossa oman livestream-konsertin tiukkojen koronarajoitusten aikana 2020 sekä esiintynyt mm. poppari Janne Masalinin kanssa syksyllä 2021.
Julia Lainema on toiminut Lempikuoron taiteellisena johtajana keväästä 2020. Lainema valmistui erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemian kuoronjohdon maisteriohjelmasta keväällä 2022. Hän on valmistunut myös musiikkikasvatuksen maisteriksi. Lempikuoron lisäksi Lainema johtaa Ahjo Ensembleä, Kaari-ensembleä ja Pohjalaisten Osakuntien Laulajia.
SENSAATIO – Lempikuoron kantaesityskonsertti
Perjantaina 4.11. Suomenlinnan kirkossa
