Hoitoa ja hoivaa on siirretty vuosikymmenten kuluessa poliittisilla päätöksillä ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Omaishoitajien työ korvaa jo usein kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa ja jopa sairaalahoitoa. Omaishoitajien työn arvioidaan säästävän useita miljardeja vanhushoivan kustannuksia. Sirpa Puhakan ja Sari T. Tiiron uutuuskirja Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa osoittaa, kuinka Suomi olisi ilman omaishoitoa nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä.
Sirpa puhakka (vas.) ja SarI T. Tiiro. Kuva: Rosebud Books
Sirpa Puhakka osoittaa Rakkauden riekaleita -tietokirjan artikkeleissaan, miten omaishoidosta on tullut vuosikymmen toisensa jälkeen aina vain merkittävämpi osa suomalaista hoivajärjestelmää. Poliittista päätöksentekoa omaishoidosta ovat ohjanneet väestön ikääntyminen, hoivapalvelujen tarpeen kasvu ja hoiva-alan työvoimapula.
Arvioinnin kohteena teoksessa ovat poliittiset päätökset omaishoidosta Harri Holkeri hallituksesta (1987) pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Orpon hallitus on luvannut tehdä 2025 puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa aiotaan ottaa huomioon muun muassa työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet.
Isoin omaishoitajien asemaa parantanut edistysaskel oli omaishoitolain säätäminen vuonna 2005. Lakiin jäi puutteita, joita ei ole edelleenkään korjattu. Suurimmaksi ongelmaksi lain säätämishetkellä koettiin, ettei omaishoidosta tullut subjektiivista oikeutta.
Uudistusyritykset ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen valtiontalouteen ja rahan niukkuuteen. Lähes 60 000 omaishoitajaa hoiti läheistään sopimusomaishoitajana vuoden 2022 aikana. Subjektiivinen oikeus omaishoitoon saattaisi mahdollistaa jopa 20 000 uudelle omaishoitajalle omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
Kunnat eivät kohdelleet omaishoitajia yhdenvertaisesti eikä yhdenvertaisuus toteudu hyvinvointialueillakaan. Puhakan tekemä omaishoidon tuen kriteereiden vertailu osoittaa, että omaishoitajien palkkiot saattavat vaihdella useita satoja euroja riippuen hyvinvointialueesta, vaikka omaishoitajan työ olisi yhtä vaativaa ja sitovaa. Usein omaishoitajan työ on käytännössä 24/7 hoivaa jopa pienimmällä omaishoidon tuen lakisääteisellä palkkiolla, joka on nykyisin 461,99 euroa.
Sari T. Tiiro kuvaa Omaishoitajan tunnustuksissaan, millaisia virheitä omaishoitaja tekee, mikä saa omaishoitajan purskahtamaan itkuun ja miten työikäisen pitkä omaishoitajaura vaikuttaa ansiotasoon ja eläkekertymään. Tiiron kirjoitukset näyttävät myös, millaisessa pyörityksessä omaishoitaja on, kun hän hoitotyönsä rinnalla asioi hoidettavansa puolesta kymmenien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Suurin vastuu läheisen hoivasta onkin omaishoitajalla itsellään.
Mitä rakkaudesta jää jäljelle vuosikausien vaipanvaihdon, etuushakemusten ja moraalisen velvoittavuuden keskellä?
Entä miten parantumattomasti sairaan omaishoidosta aiheutuvat kustannukset vertautuvat hoivakodin hintaan? Sekin selviää Rakkauden riekaleita -kirjasta.
Sirpa Puhakka on tietokirjailija, joka on seurannut sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä toimittajan ja päättäjän rooleissa 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Sari T. Tiiro on toimittaja, opettaja ja ex-omaishoitaja, joka hoiti puolisoaan kymmenen vuotta.
Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta!
Sirpa Puhakka ja Sari T. Tiiro:
RAKKAUDEN RIEKALEITA – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa
Rosebud Books
