Louhi, Tuonelan matriarkka. Mielikki, metsän emäntä. Ilmatar, taivaan neito. Millaisia ovat muinaiset itämerensuomalaiset jumalattaret?
Mielikki. Kuva: SKS
Pohjolan myyttiset naiset ovat kiehtova joukko jumalattaria, haltioita, metsänneitoja ja muita esivanhempiemme kunnioituksen herättäneitä olentoja. Karolina Kouvolan uutuuskirjassa Pohjolan jumalattaret kansanuskon vanhat tarinat saavat tuoreita tulkintoja. Kirjan 30 jumalattarella Ainosta Vellamoon on jokaisella erilainen viesti ja voima, johon voi samastua.
”Muinaisuutemme myyttiset naiset ovat usein jääneet Väinämöisten ja Ilmaristen varjoon. Kalevalaiset naiset kuvataan aktiivisten miesten rinnalla usein ristiriitaisesti. Esimerkiksi Kyllikki kulkee ensin kylillä omaehtoisesti, ja seuraavaksi hän katselee hiusharjaa kotosalla odotellen miestään kotiin”, Kouvola toteaa.
Teoksen on kuvittanut kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Apila Pepita Miettinen. ”Usein jumalattaria kuvaillaan kauniiksi nuoriksi naisiksi. Halusin tietoisesti rikkoa tätä visuaalista jatkumoa ja luoda toivottavasti monille naisille samastuttavia voimahahmoja. Myös muutama sukupuoleltaan moninaisempi hahmo löytyy kirjasta. Esimerkiksi Lempon sukupuolesta ei ole tietoa, joten kuvitin hänet androgyyniksi. Kekritären taustalla taas näkee kotisaareni Suomenlinnan mukulakiviä. Viaporissa juhlitaan vieläkin vuosittain Kekriä, jossa Kekritäreen voikin esivanhempien sielujen kera törmätä”, Miettinen summaa.
Itämerensuomalaisten myyttisten runojen ja loitsujen hahmot puhuttelevat myös nykypäivän ihmistä.
Karolina Kouvola on uskontotieteilijä ja tietokirjailija, joka on erikoistunut pohjoismaiseen mytologiaan ja rahvaanuskoon. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat Soturit (SKS 2017), Sodan kuningattaret (SKS 2019) sekä Helsingin henget (yhdessä Vanessa Kairulahden kanssa, SKS 2018).
