Ennen kuin kuolema meidät erottaa, homma voi mennä vielä pahasti pieleen. Kulttuurihistorioitsija Henna Karppinen-Kummunmäki kuljettaa lukijaa rakkauden ja intohimon poluilla antiikista Tinderiin uutuuskirjassaan Sydänsurujen historia.
Henna Karppinen-Kummunmäki. Kuva: Timo Huttu
Onnettomasta rakkaudesta on kirjoitettu historian alusta saakka. Henna Karppinen-Kummunmäen uutuuskirja Sydänsurujen historia luo tuokiokuvia kadotettuun rakkauteen antiikista nykypäivään. Miten ihmiset antiikin Kreikasta nykypäivän Tinderiin ovat kaivanneet rakkautta? Kuinka rakkauden takia on surtu ja kärsitty? Teemat ovat ikuisia.
– Rakkaus ei suinkaan ole moderni keksintö. Myös entisaikoina rakastettiin ja podettiin sydänsuruja. Rakkaus on osa jokaisen yhteiskunnan kulttuurihistoriaa, mutta käsitykset rakkauden luonteesta vaihtelevat paljon eri aikoina. Vaikka tunteet ovatkin jossain määrin universaaleja, tavat ilmaista niitä olivat erilaisia. Rakastuminen on ehkä biologinen mekanismi, mutta se, miten ihmiset ovat eri aikoina sanoittaneet rakkauden tunteensa, miten käsittäneet rakkauden ylipäätään ja miten se kaikki liittyy parinmuodostukseen, avioliittoon ja niin edelleen, onkin kokonaan toinen juttu, Henna Karppinen-Kummunmäki sanoo.
Avioliitto tunnettiin jo antiikin kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa. Vaimojen tärkein tehtävä oli synnyttää valtioon lapsia, heidän tunteensa olivat sivuseikka. Myös antiikin roomalaiset suhtautuivat asiaan pragmaattisesti: avioliitto oli kansalaisvelvollisuus, jossa rakkaudella ei ollut sijaa. Ajatus romanttisesta rakkaudesta puolison valinnan ainoana kriteerinä juontaa juurensa valistuksen aikaan, jolloin peräänkuulutettiin ihmisen paluuta luontoon ja luopumista sivistyneen yhteiskunnan määrittelemistä kahleista.
Ihmiset ovat kautta aikojen pohtineet rakkauden olemusta, myös sen kääntöpuolta. Huumaavan onnentunteen ja suuren epätoivon välinen raja on joskus hiuksenhieno. Monissa kielissä intohimo ja kärsimys ovat yksi ja sama sana, passion. Jos sydäntäsi särkee nyt, pientä lohtua voi suoda tieto siitä, että saman lemmensairauden oireita ovat poteneet lukemattomat sukupolvet ennen meitä.
– Rakkautta on verrattu jo varhain sairauteen. Kreikkalaiset ja arabialaiset lääkärit olivat yhtä mieltä siitä, että paras keino lemmentaudin parantamiseksi oli tietenkin saada rakkaansa. Jos tilanne oli mahdoton, korvikkeena voitiin käyttää tunteen tukahduttamista tahdonvoimalla ja järjellä. Oletteko joskus kokeilleet? Onnea vaan, jos onnistuitte.
FT Henna Karppinen-Kummunmäki on turkulainen kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Häneltä on aiemmin ilmestynyt teokset Lavatanssien hurma (SKS, 2020) ja Tyttöjen vuosisadat (Avain, 2022).
