Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 03.05.2022

Uutuuskirja uranuurtaja-arkkitehti Wivi Lönnistä

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta arkkitehti Wivi Lönnin syntymästä. Uutuuskirja ”Wivi Lönn 1872–1966. Arkkitehti” on ensimmäinen Lönnin arkkitehtuuriin keskittyvä monografiateos, jonka kirjoittajia ovat Suomen johtavat Wivi Lönn -asiantuntijat.

Kuvassa on Viwi Lönn työskentelemässä pöytänsä ääressä toimistossaan.

Wivi Lönn vuonna 1915. Kuva: Keski-Suomen museo

 

Wivi Lönn kuului niiden lahjakkaiden nuorten arkkitehtien etujoukkoon, joka toi viime vuosisadan vaihteessa Suomeen täysin uuden arkkitehtuurikäsityksen. Hän oli myös Suomen ensimmäinen nainen, jolla oli itsenäinen arkkitehtitoimisto. Lönnin suunnittelijantyö jatkui 1800-luvun lopulta 1950-luvulle ja käsitti valtavan määrän toteutuneita suunnitelmia julkisista rakennuksista ja teollisuuden kohteista asuinrakennuksiin sekä yksityisiin kesähuviloihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Kuitenkin Wivi Lönn pudotettiin elinaikanaan säännönmukaisesti pois suomalaisen arkkitehtuurin historian yleisesityksistä.

Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti Renja Suominen-Kokkonen luo yleiskatsauksen Wivi Lönnin elämäntyöhön: opinnoista ensimmäisiin suunnittelutehtäviin, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja useiden merkkirakennusten arkkitehdiksi.

 

Kuvassa on Uusi ylioppilastalo Helsingissä. Talo on kellertävä 5-kerroksinen ja siinä on torni kulmassa.

Uusi ylioppilastalo oli Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin ensimmäinen yhteistyö. Kuva: Aukusti Heinonen

 

Arkkitehtuurimuseon vs. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummala keskittyy artikkelissaan Lönnin julkisiin rakennuksiin, joiden kautta hahmottuu keskeisiä piirteitä Lönnin arkkitehtuurin ominaislaadusta.

Rakennustutkija Anna-Leena Lehto tarkastelee Wivi Lönniä asuinrakennusten arkkitehtina. Tämä Lönnin tuotannon osa-alue on vähemmän tunnettu, vaikka se lukumäärällisesti muodostaakin selvästi laajimman kokonaisuuden hänen työluettelossaan.

Taidehistorioitsija Susanna Aaltonen paneutuu artikkelissaan Lönnin matkoihin. Matkustelu oli Lönnille suoranainen elämäntapa ja etenkin ensimmäiseen maailmansotaan saakka keskeinen keino ammatilliseen kehittymiseen.

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Tyvelä keskittyy Lönnin uran tärkeimpiin yhteistyöverkostoihin. Vaikka Lönn etenkin uransa alkupuolella voitti useita kutsukilpailuita, hänen toimintansa arkkitehtina ei perustunut kilpailumenestykseen, vaan suoriin toimeksiantoihin.

Eläköön Wivi Lönn! -näyttely Arkkitehtuurimuseossa 29.4.2022–8.1.2023

Arkkitehtuurimuseo järjestää lisäksi 20.–22.5.2022 viikonlopun mittaisen festivaalin, jossa kokoonnutaan Wivi Lönnin ja hänen seuraajiensa työn äärelle pohtimaan monitaiteisesti ja -tieteisesti arkkitehtuurin ja sukupuolen suhdetta.