Stalinin vainoissa kuoli tai katosi arvioiden mukaan 8 000–25 000 kansanvihollisena pidettyä suomalaista. Lukumäärä on samaa luokkaa kuin sisällissodan punaisten uhrien tai talvisodassa kaatuneiden määrä. Suomessa vainojen uhreja on tutkittu ja heistä kirjoitettu suhteellisen vähän. Tallentamatta ovat kertomukset ja muistitieto siitä, miten Stalinin vainoissa kuolleita tai kadonneita on suvuissa muisteltu ja miten heidän vaiheitaan on vuosikymmenten kuluessa yritetty selvittää.
Vainojen uhreihin kuului mm. Suomesta tai Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon muuttaneita kommunisteja, sisällissodasta paenneita punaisia sekä Neuvostoliiton alueella asuneita vähemmistöjä kuten inkerinsuomalaisia.
"Lähivuosina tehdään laaja akateeminen tutkimus suomalaisten kohtaloista Stalinin vainoissa. Yksi historian valkoisista sivuista täyttyy. Akateemisen tutkimuksen rinnalle tarvitaan myös sukujen ja perheiden kertomuksia. Sadat perheet ovat jo tähän mennessä ottaneet selvää sukulaistensa kohtaloista. Monet ovat saaneet arvokkaita tietoja, mutta paljon on vielä selvittämättä. On tärkeää, että nämä kertomukset kootaan talteen. Ne ovat osa kansallista muistiamme." Näin toteaa Unto Hämäläinen, toimittaja, joka teki elokuussa 2019 aloitteen laajan tutkimuksen tekemisestä Stalinin suomalaisista uhreista.
SKS pyytää omaan sukuun tai muuhun sukuun liittyvä kertomus Stalinin vainoissa tapetusta tai kadonneesta henkilöstä tai perheestä. Miten vainojen uhriksi joutunut oli päätynyt Neuvostoliittoon ja mitä hän teki siellä? Mitä aiheesta puhuttiin perheessäsi? Millä tavalla vainojen uhrien vaiheita on yritetty suvussasi selvittää? Voit lähettää myös alkuperäisaineistoa, kuten kirjeitä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjestää Stalinin vainojen muistot -muistitietokeruun 27.1.–31.5.2020. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Keruun tuloksista tiedotetaan syksyllä 2020. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja.
Vastausohjeet: https://www.finlit.fi/stalinin-vainot
