1930-luvun arkkitehtuurikuvissa vasta valmistuneet funkisrakennukset hohtavat puhtaan valkoisina uuden modernin aikakauden symboleina. Funkisrakennuksia nousi ympäri Suomea kertomaan juuri syntyneen ja sisällissodan kokeneen maan tulevaisuudenuskosta muulle maailmalle.
Urheilupuisto Mikkeli. Kuva: Jaakko Kilpiäinen
Funktionalismissa oli piirteitä utopistisesta näkymästä, eräänlaisesta fantasiasta. Tarkoitus ei ollut vain tehdä uudenlaisia rakennuksia ja esineitä, vaan tavoitteena oli uusi, parempi maailma. Vallitsi usko uuteen ihmiseen ja konekulttuuriin, joka tuotti hyvinvointia, terveyttä ja tasa-arvoa.
Valokuvaaja Jaakko Kilpiäisen lähtökohtana työssään on valokuvaajan katse. Tarinankertojana häntä kiinnostaa funktionalismin kannattelema usko tulevaisuuteen. Kilpiäinen on kuvannut suomalaista funkisarkkitehtuuria 2000-luvun alusta lähtien. Ensimmäinen osa projektia oli kokoelma luovutetun Karjalan alueella sijaitsevasta suomenaikaisesta funkisarkkitehtuurista.
Volvoauton pääkonttori. Kuva: Jaakko Kilpiäinen
Myöhemmin hän on kuvannut vähemmän tunnettua ja suorastaan unohtunutta funkista eri puolilla Suomea. Teollisuusrakennuksia, osuuskauppafunkista, liiketaloja ja hotelleja. Vuosia jatkuneiden kuvausten aikana joidenkin rakennusten tilanne on muuttunut. Esimerkiksi Viipurin kirjasto ja Viipurin panttilaitos on myöhemmin restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Toisaalta 1990-luvulla tyylikkäästi restauroitu osuuskaupparakennus Kiteellä on ollut vuosia tyhjillään ja näyttää tänä päivänä varsin alakuloiselta.
Valkoinen haave -näyttely herättää katsomaan ja pohtimaan rakennusperintöä muutenkin kuin tunnettujen kohteiden kautta. Oman kylän arvorakennus voi olla tärkeä maamerkki ja identiteetin ylläpitäjä. Näyttely on myös kannanotto edelleen vallitsevaan lyhytnäköiseen suhtautumiseen rakennusperintöämme kohtaan.
Valkoinen haave, 5.5.–13.8.2023, Riihisaari – Savonlinnan museo.
