Jotta meret voisivat toimia mahdollisimman tehokkaina hiilinieluina, on niiden terveyden ylläpitäminen ensiarvoisen tärkeää. Meribiologi Jessica Haapkylä kuvaa kirjassaan niitä positiivisia mahdollisuuksia, joita meret tarjoavat meille taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja miten me voimme parantaa merten tilaa.
Osa kirjan kannesta. Kuva: Minerva
Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila nousee maailman merissä. Myös happamoituminen hiipii eteenpäin hitaasti mutta varmasti. Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti 2021 antoi vakavan varoituksen niistä seurauksista, jotka joudumme kohtaamaan, mikäli emme tee mitään.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa suuri käyttämätön potentiaali on maailman merissä. Meret toimivat keskeisinä hiilinieluina ja tuottavat puolet ilmakehän hapesta.Tärkeitä sinisen hiilen varastoja ovat mangrovemetsät, meriruohoniityt ja suuret merilevät.
Toistuvat lämpöaallot maailman valtamerissä ovat runnelleet erityisesti koralliriuttoja ja kelppi- eli levämetsiä. Kotoisassa Itämeressäkin on esiintynyt lämpöaaltoja, joilla on ollut vakavat vaikutukset avainekosysteemeihin. Suomi ja arktinen alue lämpenevät yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma.
Onnistuneet merten tilan parannusprojektit maailmalla ja Suomessa osoittavat, että avaimet ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten torjumiseen ovat vielä käsissämme.
Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori ja tietokirjailija. Meribiologina hän on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia koralleihin trooppisissa merissä.
Jessica Haapkylä:
VALTAMERET JA ILMASTONMUUTOS
Saatavana myös sähkökirjana
