Taiteen edistämiskeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan 72 prosenttia vastaajista haluaa taidetta arkiympäristöönsä. Suurinta julkisen taiteen kannatus on pääkaupunkiseudulla akateemisesti koulutettujen henkilöiden keskuudessa. Koulutuksen lisäksi myös puoluekanta vaikuttaa suhtautumiseen.
Australialaistaiteilija Guido van Heltenin muraalit Kantolan viljasiiloissa Hämeenlinnassa ja ne ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Kuva: Terho Aalto
Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar loppuvuonna 2020. Tutkimus on jatkoa kyselytutkimuksille, jotka Prosentti taiteelle -hanke teetti vuosina 2014 ja 2016.
Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että 47 prosenttia vastaajista on valmis ohjaamaan nykyistä enemmän verovaroja julkisen taiteen hankintaan. Lisäksi 36 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan enemmän omistusasunnosta, jonka rakennuskustannuksista pieni osuus on ohjattu taiteeseen. Julkisen taiteen suosio on vuosien saatossa pysynyt lähes ennallaan.
Tutkimus koski Suomen kymmentä suurinta kaupunkia. Pääkaupunkialueen myönteisyys julkiseen taiteeseen ei ollut yllättävää. Suurin muutos on julkisen taiteen kasvanut suosio Lahden alueella: 80 prosenttia alueen vastaajista haluaa taidetta arkeensa.
Julkisen taiteen ajankohtaisuus nousee jälleen esiin koronan myötä: julkisiin ulkotiloihin sijoitetusta taiteesta voi nauttia rauhallisin mielin.
Tulokset on eritelty ikäryhmän, asuinympäristön, koulutuksen, puoluekannan ja asuinkaupungin perusteella.
