Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2020 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille. Palkintojen yhteissumma on 226 000 euroa. Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi.
Kuva: Maarit Kytöharju
Valtionpalkinnoista päättävät vuosittain valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoina. Lastenkultuurin palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon oli määrä jakaa palkinnot, mutta tilaisuus peruuntui koronarajoitusten vuoksi.
Vuoden 2020 palkinnot
Arkkitehtuurin valtionpalkinto: arkkitehti Olavi Koponen
Elokuvataiteen valtionpalkinto: elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films oy
Esittävien taiteiden valtionpalkinto: esitystaiteen talo Mad House Helsinki
Esittävien taiteiden valtionpalkinto: fyysisen klovnerian ja nykysirkuksen ryhmä Kallo Collective
Kirjallisuuden valtionpalkinto: suomentaja Markku Päkkilä
Kirjallisuuden valtionpalkinto: Kirjailija Antti Nylén
Kuvataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Maria Duncker
Kuvitustaiteen valtionpalkinto: kuvittaja Marika Maijala
Lastenkulttuurin valtionpalkinto: kirjakustantamo Etana Editions
Mediataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Hans Rosenström
Monitaiteen valtionpalkinto: Kulttuurikeskus Museum of Impossible Forms
Muotoilun valtionpalkinto: palvelumuotoilija, sisustusarkkitehti Tanja Jänicke
Musiikin valtionpalkinto: säveltäjä Eero Ojanen
Musiikin valtionpalkinto: säveltäjä Lotta Wennäkoski
Palkintoperustelut
Arkkitehtuurin valtionpalkinto
Arkkitehti Olavi Koponen (s. 1951) on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran erityisesti puuarkkitehtuurin parissa. Hän valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1993 opiskeltuaan sitä ennen myös yhteiskuntatieteitä Moskovassa.
Koposen suunnittelemat, puusta rakennetut pientalot ja loma-asunnot herättivät huomiota jo 2000-luvun alkuvuosina. Niiden arkkitehtoninen ote kaihtaa sekä tavanomaisuutta että aikakautensa arkkitehtuurin valtavirtaa synnyttäen persoonallisia, paikasta ja rakennusmateriaalin erityispiirteistä syntyviä töitä. Hän on suunnitellut mm. Kotilo-talon Espoossa (2006). Hän on itse kuvannut suunnittelemiaan rakennuksia osuvasti tulkinnoiksi luonnon ja ihmisen suhteesta.
Vuonna 2010 Koponen muutti Ranskan Grenobleen, missä hän on r2k Architecte –toimistossa jatkanut työtään erityisesti suuren mittakaavan laadukkaan puuarkkitehtuurin parissa. Hänen töitään ovat mm. Koulukeskus Limeil-Brévannes sekä Päiväkoti Tencin (2017). Koposta voidaankin kiistatta pitää yhtenä merkittävänä suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisenä lähettiläänä.
Arkkitehtuurin valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa.
Elokuvataiteen valtionpalkinto
Elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films oy toi ensi-iltaan syyskuussa 2019 yhdessä 15 elokuvantekijän, taiteilijan, tutkijan ja yhteiskuntavaikuttajan kanssa yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan, joka kuvaa naisten kokemuksia vallankäytöstä yksityiselämässä ja yhteiskunnassa.
Yksittäistapaus-elokuvasarjan tekijät ovat toimineet ihailtavan ripeästi ja hankkeen elokuvat on saatu valkokankaille ja televisioon nopeasti juuri silloin, kun #metoo-keskustelu kävi Suomessa ja maailmalla kiihkeimmillään. Yksittäistapaus-lyhytelokuvat ovat nopeasta valmistumisestaan huolimatta viimeisteltyjä teoksia. Ne tekevät näkyväksi asenteita korostaen muutosten tarpeellisuutta.
Yksittäistapauksen monimediaisuus (teatterielokuva, suoratoisto ja televisioesitykset) on taannut elokuville laajan yleisön. Naisten arjessaan kokemaa häirintää tarkastellaan elokuvasarjassa raikkaasti, yllättävistä näkökulmista ja keskustelua herättäen. Yksittäistapauksen yhdestätoista tarinasta kuusi on ollut pohjana pitkälle elokuvalle Tottumiskysymys.
Elokuvataiteen valtionpalkinnosta päättää audiovisuaalisten taiteiden toimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa.
Esittävien taiteiden valtionpalkinnot
Suvilahdessa vuonna 2014 toimintansa aloittanut esitystaiteen talo Mad House Helsinki on osoittanut erityisyytensä ja välttämättömyytensä uuden, kokeellisen nykyesitystaiteen luovan voiman kokoajana ja ilmentäjänä. Esitystalon alkujaan kausiluontoinen toiminta on vuosi vuodelta kasvanut, syventynyt ja monipuolistunut. Nykyään se on ympärivuotista ja kansainvälistä. Monimuotoinen ja moniääninen ohjelmisto koostuu niin esitystaideteoksista, performansseista, installaatioista, stand upista, nykytanssista, valo- ja äänitaiteesta, lasten esityksistä kuin työpajoista.
Mad Housen erityisyyttä on myös, että sen toiminnan ytimessä vaikuttaa vuosittain laaja joukko esitystaiteen tekijöitä. Toimintaa kehitetään kollektiivisesti taiteilijoiden ja taideyhteisön kanssa sekä kotimaisten että kansainvälisten tekijöiden alustana ja kanavana. Mad House ei ole identifioitavissa tiettyjen keskeistaiteilijoiden nimiin, vaan se on aidosti kollektiivinen projekti, jossa kullakin taiteilijalla ja työryhmällä on oma uniikki ääni. Yhdistävää on pyrkimys purkaa ja uudistaa teatterillisia esitysmuotoja ja kokemistapoja.
Kallo Collective on Jenni Kallon, Sampo Kurpan ja Thom Moncktonin vuonna 2011 perustama fyysisen klovnerian ja nykysirkuksen ryhmä. Kallo Collectiven toimintaa kuvaa monitaiteisuus, verkostomainen toiminta ja kansainvälisyys. Taiteellisessa toiminnassa korostuu vahva fyysisen teatterin osaaminen. Monipuolisia sanattomia nykyklovneriaesityksiä ja esityskonsepteja leimaa huumori ja oivaltava tarinankerronta. Perustajajäsenten kansainvälisyys on luonut puitteet ryhmän moninaiselle tekijyydelle.
Kallo Collective on pitkäjänteisellä toiminnallaan ja aktiivisesti verkostoitumalla vaikuttanut positiivisesti kotimaisen sirkuskentän kehittämiseen. Se pyrkii ennakkoluulottomasti taiteenalansa uudistamiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen, joiden arvo ja merkitys korostuvat erityisesti tänä aikana. Esimerkkinä ryhmän kiinnostavista toiminnoista on vuodesta 2017 Helsingissä järjestetty, kansainvälinen ja taiteellisesti korkeatasoinen, fyysiseen klovneriaan keskittyvä NouNous-festivaali. Se toimii sekä sirkustaiteilijoiden että teosten kehittämis- ja kokeilualustana. NouNous on tekijöidensä näköinen, avoin ja yhteisöllinen, utelias kokeiluille, sekä eri yleisöille saavutettava esitystapahtuma.
Esittävien taiteiden valtionpalkinnoista päättää esittävien taiteiden toimikunta. Ne ovat suuruudeltaan 14 000 euroa.
Kirjallisuuden valtionpalkinnot
Suomentaja Markku Päkkilä (s. 1965) on kääntänyt englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhdysvaltalaisten ja brittiläisten kirjailijoiden lisäksi Päkkilä on suomentanut mm. eteläafrikkalaisen J. M. Coetzeen teoksia. Viime vuosina huomiota ovat herättäneet brittiläisen yläluokan elämää ruotivat teokset, Edward St. Aubynin osittain autofiktiivinen Patrick Melrose -sarja ja Julian Fellowesin lempeän ironiset romaanit. Päkkilä asettuu luontevasti kirjailijan nahkoihin ja vyöryttää lukijan silmien eteen englantilaisen luokkayhteiskunnan kaikessa raadollisuudessaan, viiltävän huumorin höystämänä. Yhtä luontevasti ja uskottavasti hän siirtyy 1960-luvun Yhdysvaltoihin Colson Whiteheadin järkyttävässä poikakotikuvauksessa Nickelin pojat. Päkkilä tavoittaa herkästi tekstin tasot hellyydestä julmuuteen ja tekee lukukokemuksesta niin nautittavan, että kirjaa malttaa tuskin laskea kädestään. Hänelle myönnettiin J. A. Hollon palkinto 2006.
Kirjailija Antti Nylén (s. 1973) on yli 20 vuoden ajan kirjoittanut ja suomentanut kaunokirjallisuutta. Nylén on 2000-luvun uuden esseistiikan ohittamaton tekijä, klassikoiden suomentaja, näytelmäkirjailija ja julkinen keskustelija. Hänen poleemiset ja poliittiset esseeteoksensa kuten Vihan ja katkeruuden esseet (2007) tai Häviö (2018) ovat herättäneet sekä ihailua että vastustusta. Anarkovegaaniksi, dandyksi, katoliseksi ja feministiksi itsensä luokitelleen kirjailijan esseetuotannossa ristiriitaisiltakin tuntuvat ainekset yhdistyvät vimmaisen, mutta ilmaisultaan tarkan tyylin myötä ohittamattomaksi kulttuurikritiikiksi, johon lukijan on pakko muodostaa jokin oma suhde.
Suomentajana Nylén on herättänyt eniten huomiota Charles Baudelairen runojen tulkitsijana. Nylénin Pahan kukat on teoksen ensimmäinen lyhentämätön suomennos, jossa Nylén, toisin kuin edeltäjänsä, luopuu runomitoista, valitsee vapaan säemuodon ja porautuu säkeiden ydinsisältöön.
Kirjallisuuden valtionpalkinnoista päättää kirjallisuustoimikunta. Ne ovat suuruudeltaan 14 000 euroa.
Kuvataiteen valtionpalkinto
Maria Duncker (s. 1963) on poikkeuksellisen monialainen kuvataiteilija. Viime vuosina hänet on nähty ennen kaikkea kokeellisten video- ja mediateosten tekijänä, joista tuoreena esimerkkinä Hevonen on häst -teos Galleria Sinnessä vuonna 2019. Dunckerin tuotannossa oleellista on syvä yhteys ja kunnioitus luontoon ja ekologiaan – jo vuosikausia ennen kuin teemoista tuli taiteen valtavirtaa.
Alun perin Duncker on saanut keramiikkataiteilijan ja kuvanveistäjän koulutuksen. Monet hänen teoksistaan kytkeytyvät esitystaiteen konteksteihin. Teoksia yhdistää omintakeinen kokonaisvaltaisuus, kuten pakettiautoihin rakennetut taidetapahtumat, julkisen taiteen teokset Salmisaarenrannassa ja muovipusseista tehdyt kansallispukuteokset. Lisäksi hän on kuratoinut ja toteuttanut poikkitaiteellisia festivaaleja.
Kuvataiteen valtionpalkinnosta päättää visuaalisten taiteiden toimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa.
Kuvitustaiteen valtionpalkinto
Marika Maijala (s. 1974) on lasten kuvakirjoihin erikoistunut kuvittaja, lastenkirjailija ja graafinen suunnittelija. Maijala on osoittanut, että visuaalisesti kunnianhimoisille, lastenkirjallisuuden valtavirtaa haastaville teoksille on kysyntää niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Maijalan kuvitus on yhtä aikaa luonnosmaisen ekspressiivistä ja graafisen hallittua. Hän käyttää eri tekniikoita akvarellista vahaliituun vaikuttavalla rentoudella ja varmuudella.
Maijala on saanut useita kotimaisia kuvituspalkintoja, ollut esillä ulkomaisissa parhaiden lastenkirjojen valikoimissa ja näyttelyissä sekä ehdolla ulkomaisissa palkintokategorioissa. Maijalan tuoreita teoksia ovat mm. Ruusun matka ja Suden hetki. Maijala on työskennellyt lähes kaikille lastenkirjoja Suomessa julkaiseville kustantajille.
Kuvitustaiteen valtionpalkinnosta päättää visuaalisten taiteiden toimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa.
Lastenkulttuurin valtionpalkinto
Etana Editions on Jenni Erkintalon ja Réka Királyn vuonna 2014 perustama suomalainen lasten kuvakirjoihin erikoistunut pienkustantamo, joka on nopeasti saanut arvostetun aseman kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Kustantamon kirjat ovat sisällöllisesti rikkaita, kuvitukseltaan ennakkoluulottomia sekä materiaalivalinnoiltaan laadukkaita. Etana Editions -kustantamon työssä on korostunut erityisesti lastenkirjallisuuden kuvitustaiteen merkitys. Etanan ajattelussa kuvitus ei ole tekstille alisteinen, vaan merkittävä osa tarinan kerrontaa.
Kustantamon omistajat ovat myös itse merkittäviä lastenkirjojen kuvittajia ja kirjoittajia. Vahva osaaminen juuri kuvassa ja visuaalisessa tarinankerronnassa näkyy kustantamon toiminnassa. Kustantamon pienestä koosta huolimatta sen kirjat ovat saaneet lukuisia merkittäviä palkintoja ja palkintoehdokkuuksia. Etana Editionsin kirjat tunnetaan myös ulkomailla. Kustantamon tekijöissä on vahva edustus suomalaisia ja kansainvälisiä muotoilun ja graafisen suunnittelun ammattilaisia, jotka osaltaan rikastavat kotimaista lastenkirjataidetta.
Etana Editions edustaa Suomessa uutta, tekijävetoista lasten kuvakirjojen kustantamisen tapaa. Se on pystynyt nopeasti luomaan kokonaan uuden sukupolven suomalaisia lastenkirjoja ja on selviytynyt alan haastavissa kaupallisissa ristipaineissa. Kustantamon toiminta on suomalaisen lasten kuvakirjan ja lastenkulttuurin näkökulmasta arvokasta: taiteellisesti korkeatasoisten kuvakirjojen julkaisu Suomessa sekä korkeatasoisen suomalaisen kuvakirjan kansainvälistäminen vahvistavat koko alan osaamista ja kehittymistä Suomessa.
Etana Editionsin palkitseminen on tunnustus pienen kielialueen omintakeiselle, sisältövetoiselle ja korkeatasoiselle lasten kuvakirjalle ja kahdelle asialleen tulisieluisesti omistautuneen ammattilaisen työlle.
Lastenkulttuurin valtionpalkinnosta päättää Taiken johtaja. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Mediataiteen valtionpalkinto
Kuvataiteilija Hans Rosenström (s. 1978) on pitkän linjan tekijä, jolla on hienovireinen mutta voimakas taiteellinen kieli. Hän käyttää teknologiaa ehdottoman sisältölähtöisesti, yhdistäen tilallisuutta ja ääntä taitavasti ja omintakeisesti. Rosenströmin avoin suhtautuminen eri medioihin ja teknisiin ratkaisuihin muuntuu kokonaisvaltaisiksi ja esteettisesti hallituiksi taidekokemuksiksi. Rosenströmin sekä älyllisesti että tunteellisesti koskettavien teosten voima on huomattu myös kansainvälisesti.
Rosenströmin töitä on nähty kansainvälisissä näyttelyissä kuten Kreikassa Schwarzin säätiön näyttelyssä Anatomy of Political Melancholy (2019), Latviassa Riian kansainvälisessä nykytaidebiennaalissa Everything Was Forever, Until It Was No More, (2018) ja Tanskan Århusissa ARoS Triennaalissa The Garden – End of Times, Beginning of Time (2017). Lukuisten kotimaisten näyttelyiden lisäksi hänen töitään on myös Kiasman, Amos Rexin ja EMMAssa Saastamoisen säätiön taidekokoelmissa.
Suomen taideyhdistys myönsi vuonna 2011 Rosenströmille Dukaattipalkinnon ja vuonna 2015 hän oli ehdolla Ars Fennica-palkinnon saajaksi.
Mediataiteen valtionpalkinnosta päättää audiovisuaalisten taiteiden toimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa.
Monitaiteen valtionpalkinto
Kulttuurikeskus Museum of Impossible Forms on toiminut vuodesta 2017 alkaen Kontulassa. Sitä ylläpitää moninainen joukko taiteilijoita ja taidealan toimijoita, jotka radikaalisti uudistavat Suomen taidekenttää vähemmistöasemasta käsin. Toiminnassa kiteytyy eettisiä toimintatapoja puolustava lause: ei mitään meistä ilman meitä. M{if} on saavuttanut nopeasti asemansa poikkeuksellisen kiinnostavana, omaehtoisena ja monitaiteisena tilana Helsingissä. Ohjelma on ollut korkeatasoista, joskus hyvin paikallista, toisinaan kansainvälistä ja jatkuvasti yhteiskunta- ja normikriittistä. Perinteiset taiteenalakohtaiset jaot eivät päde, vaan taide politisoituu ja saa uusia muotoja, jotka liikkuvat kohti queer-aktivismia, postkolonialistista teoriaa ja rasisminvastaisia liikkeitä. Ohjelmassa on ollut mm. improvisaatiomusiikkia, elokuva- ja käsikirjoitustyöpajoja, performanssia, runoklubeja, lastenkirjallisuuden kesäkoulu ja radikaalia ristipistoa. M{if} pyrkii mullistamaan taideteoksen ja museon käsitteet.
Monitaiteen valtionpalkinnosta päättää taiteen moninaisuuden toimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 28 000 euroa.
Muotoilun valtionpalkinto
Palvelumuotoilija, sisustusarkkitehti Tanja Jänicke (s. 1968) on yhteiskunnallisesti merkityksellisiin hankkeisiin erikoistuneen Yhteismaa ry:n ja Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun yksi perustajista. Hän on yhdessä kollegoidensa kanssa kehittänyt mm. yhteisölliset Siivouspäivä- ja Illallinen Helsingin taivaan alla -kaupunkitapahtumat sekä Nappi naapuri ja Kokeilun paikka -verkkopalvelut. Jänicke toimii myös luovien alojen yritysten ja tekijöiden sekä näiden palveluita hyödyntävien julkisen sektorin toimijoiden kouluttajana, konsulttina ja sparraajana.
Hankkeet joita Jänicke on ollut toteuttamassa ovat innostavia esimerkkejä uudenlaisesta, perinteisiä raja-aitoja rikkovasta luovasta työstä, joka etsii vastauksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Niiden yhteisenä nimittäjänä on osallisuus – jokaisen oikeus elää itsensä näköistä elämää, vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen.
Muotoilun valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa.
Musiikin valtionpalkinnot
Eero Ojanen (s.1943) on säveltäjänä, sovittajana, pianistina ja kapellimestarina antanut oman uniikin leimansa Suomen musiikkielämään. Ojanen on ollut kotonaan niin jazzin, teatteri- ja elokuvamusiikin, viihdemusiikin, taidemusiikin kuin poliittisen laulun parissa. Eero Ojasen edelleen jatkuva monipuolinen ja korkeatasoista jälkeä tuottanut ura on kestänyt kohta kuusi vuosikymmentä.
Eero Ojasen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Vesala, Pekka Pöyry, Seppo Paakkunainen, Henrik Otto Donner sekä Kaj Chydenius. Ojanen toimi 70-luvulla Agit Prop -yhtyeen taiteellisena johtajana ja hän on vuosien aikana tehnyt yhteistyötä monien merkittävien suomalaisten teattereiden kuten KOM-teatterin ja Suomen Kansallisteatterin kanssa. Ojanen on myös säveltänyt balettimusiikkia Suomen Kansallisoopperalle.
Säveltäjä Lotta Wennäkoski (s.1970) kuuluu menestyneimpiin keskipolven suomalaisiin säveltäjiin ja elää uransa parasta luomiskautta. Wennäkoski ammentaa innoituksensa usein runoudesta ja lauluääni on hänelle tekstin kautta luonteva sävellyksellinen väline. Erilaiset ympäristön hälyt ovat hänelle soivaa materiaalia siinä missä orkesterin sointimaailma. Lyyriseen ilmaisuun yhdistyvät kipakat rytmiset ja dynaamiset ainekset. Wennäkoskelle on tärkeää, että hänen musiikkinsa käy tunnustuksellista dialogia yhteiskunnan ilmiöistä.
Suurimmat kansainväliset menestyksensä Lotta Wennäkoski on saavuttanut orkesteriteoksensa Flounce kantaesityksellä Lontoon Proms -festivaalilla vuonna 2017 sekä huilukonsertolla Soie (2009), jonka Radion sinfoniaorkesteri levytti solistinaan Kersten McCall. Tällä hetkellä Wennäkoski säveltää Savonlinnan Oopperajuhlien tilaamaa oopperaa, joka kertoo filosofi Sören Kierkegaardista ja hänen kihlatustaan Reginestä.
Musiikin valtionpalkinnoista päättää musiikkitoimikunta. Valtionpalkinnot ovat suuruudeltaan 14 000 euroa.
