Vapriikki tuo yhteistyössä Australian kansallismuseon kanssa annoksen auringonpaistetta Suomen syksyn harmauteen 11.10. alkaen. Maailman vanhin elävä kulttuuri levittäytyy museokävijän eteen taideteosten, esineiden ja videoinstallaatioiden välityksellä.
Songlines, Australian seitsemän sisarta -näyttely sai alkunsa, kun kolme Australian läntisen ja keskisen aavikon aboriginaalikansaa pyysi apua Australian kansallismuseolta kulttuurinsa elinvoiman säilyttämiseksi. Näiden kansojen edustajat toimivat nyt avattavan näyttelyn kuraattoreina ja kulttuurilähettiläinä.
Miniyipuru, 2015, tekijä Mulyatingi Marbey, Martumili Artists . Kuva: Vapriikki
Vapriikin laajan näyttelyn keskiössä on eri puolilla maailmaa tunnettu Seitsemän sisaren tarina, joka on yksi Australian tunnetuimmista laululinjoista (songline), eli suullisen perimätiedon kertomuksista.
Aboriginaalien myyttisen uniajan laululinjatarinat ovat Australian mantereen luomiskertomuksia. Ne muodostavat tiedon, tapojen ja kulttuurin verkoston halki laajan mantereen ja kertovat näin Australian historian aboriginaalien näkökulmasta, kertoo Vapriikin näyttelypäällikkö Maj Meriluoto.
Laululinjat siis muodostavat eräänlaisen tarinan muotoon piirretyn kartan maastosta ja kertovat, miten uniajan esi-isät loivat kunkin pinnanmuodon, opettivat käyttämään kunkin alueen antimia ja antoivat yhteisöille käyttäytymissääntöjä.
-Sisarten tarina on yksi Australian tärkeimmistä laululinjoista, ja se kerrotaan näyttelyssä teosten ja esineiden välityksellä. Samalla tutustutaan aboriginaalien jopa 60 000 vuotta vanhaan kulttuuriin, tapoihin ja elävään perinteeseen, Meriluoto sanoo.
Kungarangkalpa walka board by Malya Teamay, Maṟuku Arts. Kuva: Vapriikki
Aboriginaaleille uniajan tarinat eli laululinjat ovat elävää kulttuuria. Näyttelyssä aboriginaalitaiteilijat ja -käsityöläiset toistavat Seitsemän sisaren tarinaa ja maalaavat tai muotoilevat teoksissaan omaan maahansa liittyvän tiedon sisarten toiminnasta. Karttamaiset teokset toimivat portaaleina taitelijan kotiseutuun, herättävät ympäristön eloon ja viestittävät taiteilijan omistusoikeudesta maahan ja siihen liittyvään kulttuuriseen tietoon.
Kaiken perustana on oman kansan maa ja ihmisen kuuluminen siihen saumattomana osana luontoa ja elämän kiertokulkua. Seitsemän sisaren tarinan edetessä näyttelykävijä pääsee tutustumaan niin aboriginaalien historiaan kuin nykyisyyteenkin. Keskeistä oppia saadaan myös ikiaikaisista miehen ja naisen rooleista, intohimosta, avunannosta ja selviytymisestä.
Australian seitsemän sisarta ovat uniajan esiäitejä, jotka laskeutuvat taivaalta maan päälle. He kohtaavat ilkeän esi-isähahmon Wati Nyirun, noidan, joka haluaa yhden sisarista vaimokseen. Sisarten ja noidan sukulinjat ovat liian lähellä toisiaan, joten he eivät voi avioitua. Wati Nyiru haluaa silti intohimoisesti sisaren omakseen ja jahtaa pakenevia naisia läpi Australian mantereen.
Lopulta seitsemän sisarta pelastautuu pakenemalla taivaalle, missä heistä tulee Seulasten tähtikuvio. Noita seuraa heitä, ja hänestä muodostuu Orionin tähtikuvio. Näin sisarten ja noidan välinen pakomatka toistuu joka ilta tähtitaivaalla. Näyttelyn keskipisteenä olevassa planetaariossa kävijä voi maata tähtitaivaan alla ja katsella sille piirtyvää sisarten tarinaa.
Seitsemän sisaren tarina tunnetaan kautta maailman. Se esiintyy myös esimerkiksi Persian, Kreikan, Egyptin, Kiinan ja Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöjen mytologiassa.
-On arveltu, että tarina olisi peräisin ihmisen alkukodista Afrikan mantereelta ja kulkeutunut sieltä kaikille muille mantereille muuttajien mukana, Meriluoto sanoo.
-Siksi Seitsemän sisaren tarinaa onkin joskus kutsuttu maailman vanhimmaksi tarinaksi.
Näyttelyn on koonnut Australian kansallismuseo yhdessä aboriginaalikansojen kanssa.
-Näyttely on vahva esimerkki museon vuosikymmeniä kestäneestä yhteistyöstä alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa, sanoo kansallismuseon johtaja Katherine McMahon.
-Kansanvanhimpien johdolla koottu näyttely tutkii muinaisen historian viisautta, jolla on merkitystä myös tänä päivänä.
Näyttely on ollut aiemmin esillä Plymouthissa, Berliinissä ja Pariisissa. Nyt se saapuu ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin, ja avautuu Tampereella.
-Olen ylpeä voidessani sanoa, että ei ole toista australialaista näyttelyä, joka olisi matkustanut näin laajasti ja saanut ensi-iltansa ympäri maailmaa, McMahon kertoo.
Margo Ngawa Neale, Australian kansallismuseon First Nations -osaston emerituskuraattori ja näyttelyn pääkuraattori, kertoo, että hän ja yhteisön edustajat odottavat innolla Australian alkuperäiskulttuurin jakamista toiselle alkuperäiskansalle, saamelaisille, ja laajemmin suomalaiselle yleisölle.
-Songlines ei ole taidenäyttely, historiannäyttely tai tiedenäyttely. Se on kaikkia näitä. Se on sekä Australian alkuperäiskansojen näyttely että universaali ihmiskunnan tarina. Se tarjoaa meille yhteyden toisiimme ja planeettaamme tässä pirstoutuvassa maailmassa, Neale toteaa.
Vapriikin yhteistyökumppanina näyttelyssä toimii myös Saamelaismuseo Siida, jonka kanssa järjestetään mm. tammikuussa 2025 alkava luentosarja sekä muuta tapahtumatoimintaa.
Songlines, Australian seitsemän sisarta on esillä Vapriikissa 11.10.2024-30.3.2025
Laululinjat kertovat aboriginaalien historian
Laululinjat (songlines) ovat Australian luomiskertomuksia. Ne ovat tarinoita uniajan esivanhempien teoista, joiden avulla aboriginaalit oppivat kansansa lait, tavat ja perinteen. Risteävät laululinjat muodostavat verkoston yli Australian ja kertovat mantereen historian aboriginaalien näkökulmasta. Esivanhempien tarinoita kerrotaan laulamalla ja tanssimalla niiden inma eli seremonia.
