Virpi Hämeen-Anttilan Vapauden vahdit on voittanut Suomen dekkariseuran myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon. Åsa Larsson puolestaan palkittiin ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjalla Rebecka Martinsson -sarjasta ja sen tuoreimmasta osasta Isien pahat teot. Suomen dekkariseura ry:n jakamat palkinnot myönnetään edellisen vuoden merkittävästä dekkariteosta.
Kuva: Otava
Virpi Hämeen-Anttilan Vapauden vahdit on suositun, 1920-luvun Helsinkiin sijoittuvan Björk-sarjan yhdeksäs osa, jossa nuori työmies löydetään kuolleena Punavuoresta. Häntä on ammuttu takaraivoon, ja hänen kasvonsa on maalattu mustalla värillä. On epäselvää, onko kyseessä kosto vai mielenvikaisen tekemä murha, ja poliisilla tuntuu olevan tähdellisempää tehtävää kuin setviä kommunistista propagandaa levittäneen entisen punavangin kuolemaa. Vasta kun hyvämaineinen ylioppilas löydetään niin ikään ammuttuna ja kasvot mustattuina, tutkinta saa vauhtia ja sisäministeriön veitsenterävän älykäs virkamies Karl Axel Björk hälytetään apuun. Björk joutuu ahtaammalle kuin koskaan aiemmin joutuessaan tutkimusten kiperän kysymyksen äärelle: onko hänen oma veljensä sotkeutunut murhiin?
Palkintoraadin perustelut:
Vapauden vahdit on yhdeksäs Karl Axel Björkin tutkimuksista kertova teos. Virpi Hämeen-Anttila yhdistää Björk-sarjassa uskottavasti 1920-luvun rikostutkintaa, arkista tapainkuvausta ja pääkaupungin säätyläiskulttuuria. Ajan poliittinen tilanne tuo myös omat jännitteensä ja koskettaa suoraan Björkiä, jonka oma veli on liikkunut poliittisesti hämärässä seurassa. Historiallinen tarkkuus, jolla kirjailija kuvaa mennyttä aikaa ja sen ilmiöitä, on ihailtavaa. Virpi Hämeen-Anttila ei tyydy kuvaamaan pelkästään murhatutkintaa vaan laajentaa aihepiiriä kipeisiin perhesuhteisiin ja kertoo myös kovaosaisten arjesta.
Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan voittanut Åsa Larsson jatkoi vihdoin kauan odotettua Rebecka Martinsson -sarjaansa Isien pahat teot -romaanilla. Larsson voitti myös Ruotsissa parhaan dekkarin palkinnon vuonna 2021 tällä teoksella. Larsson kuvaa mestarillisesti pohjoisen synkkää kirkkautta ja sukupolvelta toiselle siirtyviä taakkoja romaanissa, jossa rapistuneen maatalon pakastimesta löytyy vuonna 1962 kadonneen miehen ruumis. Oikeuslääkäri pyytää viimeisenä toiveenaan asianajaja Rebecka Martinssonia tutkimaan tapausta, sillä vainajan pojan täytyy saada tietää mitä isälle tapahtui. Työhönsä leipiintynyt Martinsson suostuu vastentahtoisesti, mutta pian hän huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, jossa hänen on pakko kohdata myös oma itsensä: perheensä menneisyys ja painavat teot.
Palkintoraadin perustelut:
Åsa Larsson (s. 1966) yhdistää romaanisarjassaan taitavasti realistisen kerronnan ja pohjoisen mystisen tunnelman. Hän nostaa esiin yhteiskunnallisia teemoja, kuten sukupuolten epätasa-arvoa, korruptiota ja uskonnollisten yhteisöjen vallankäyttöä. Rebecka Martinsson -sarjan ansiona on sen tasalaatuisuus: jokainen romaani tempaa lukijan mukaansa, ja juonet pysyvät kasassa loppuun asti.
