Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 20.03.2020

Vuoden 2020 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu

Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon ehdokkaat julkistettiin torstaina 19.3.2020. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) ja Suomen Kirjasäätiö myöntävät Mikael Agricola -palkinnon tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistusta merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Palkinnon arvo on 10 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.

Kuvassa on J.A. Hollo- ja Mikael Agricola -käännöspalkintojen ehdokkaiden kirjojen kansia.

Kuva: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

 

Ehdokkaina Mikael Agricola -palkinnon saajaksi ovat:

· Helene Bützow Kazuo Ishiguron teoksen Surullinen pianisti (Tammi) suomennoksesta,
· Tapio Koivukari Jón Kalman Stefánssonin teoksen Kaloilla ei ole jalkoja (Aviador)   suomennoksesta,
· Juhani Salokannel A. H. Tammsaaren teoksen Rakastin saksalaista (Aviador) suomennoksesta.

Mikael Agricola -palkintoraadin perustelut

Mikael Agricola -palkinnon ehdokkaat 2020

Helene Bützow Kazuo Ishiguron teoksen Surullinen pianisti (Tammi) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen.Teos on kuvittelun, unien, pelkojen, turhautumien ja elämän monikerroksisuuden virtuoosimaista juoksutusta. Suomennos on luontevaa, helposti lähestyttävää kieltä, jossa pitkien, polveilevien lauseiden rytmi hengittää esteittä ja joka välittää uskottavasti teoksen absurdia, totunnaisen logiikan tuolle puolen kurottavaa todellisuutta. Kaunis ja täsmällinen kirjakielinen ilmaisu on kokeneen suomentajan tavaramerkki.

Tapio Koivukari Jón Kalman Stefánssonin teoksen Kaloilla ei ole jalkoja (Aviador) suomennoksesta. Alkuteos on islanninkielinen. Kauniin runollinen, pulppuava kieli tekee romaanin kerronnasta alkuvoimaista. Kerrontaan upotetut repliikit, vaihtuvat näkökulmahenkilöt ja kollektiivinen tajunnanvirta eivät tuota taitavalle suomentajalle vaikeuksia. Islantilaiseen tarinaperinteeseenkin ankkuroituvan teoksen käännös on poikkeuksellisella tavalla sekä tekijänsä että suomentajansa näköinen. Kääntäjänä Koivukari tuntee vedet, joilla purjehtii.

Juhani Salokannel A. H. Tammsaaren teoksen Rakastin saksalaista (Aviador) suomennoksesta. Alkuteos on vironkielinen.Vivahteikasta, värikästä ja omaperäistä kieltä taiten mukaileva kääntäjä on syvällisesti perehtynyt romaanin aikaan ja miljööseen. Vanhan sanaston ja lauserakenteiden oivaltava käyttö luo uskottavaa kuvaa teoksen ilmestymisajankohdasta, joka nyt tuntuu jo kaukaiselta menneisyydeltä. Mestarillinen suomennos on kulttuuriteko, joka täydentää komeasti tekijänsä pitkää uraa sillanrakentajana Suomen ja Viron välillä.

Tänä vuonna palkintoraadissa ovat:
- professori Auli Hakulinen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n   nimeämä edustaja
- kriitikko Heidi Heinonen, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja
- suomentaja Jaana Nikula, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n   nimeämä edustaja
- kääntäjä, kriitikko Markku Nivalainen, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja.

SKTL myöntää J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen arvostelijain liitto ry:n ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Palkinto jaetaan tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Palkinnon arvo on 10 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.

Ehdokkaina J. A. Hollon palkinnon saajaksi ovat:

· Tatu Henttonen Eric Hobsbawmin teoksen Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista (Vastapaino) suomennoksesta,

· J. Pekka Mäkelä  Tim Peaken teoksen Kysy astronautilta (Into) suomennoksesta,

· Lotta Toivanen Éric Vuillardin teoksen Päiväkäsky (Siltala) suomennoksesta.

J. A. Hollon palkintoraadin perustelut

J. A. Hollon palkinnon ehdokkaat 2020

Tatu Henttonen Eric Hobsbawminteoksen Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista(Vastapaino) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen.Kuinka  muuttaa  maailmaa on  läpileikkaus brittiläisen  historioitsijan  Eric  Hobsbawmin  Karl Marxia käsittelevästä tuotannosta vuosilta 1964–2011. Hobsbawm tarkastelee Marxia ennen muuta  historiallisessa  kontekstissa  ja  tarjoaa  kattavan  tietopaketin  Marxin  toiminnasta  ja kirjallisesta tuotannosta sekä marxilaisuuden synnystä, kehityksestä ja vaikutuksesta meidän päiviimme asti.

Tatu Henttosen suomennos Hobsbawmin oppineesta tekstistä on pätevää työtä:  pitkät  virkkeet  on  jäsennelty  sujuvasti  luettavaksi  suomeksi  ja  marxilaisuuden terminologia on asiantuntevasti hallussa. Sisällöltään tasokkaan ja painavan kokonaisuuden kruunaa suomennoksen huolellinen viimeistely.

J. Pekka Mäkelä Tim Peaken teoksen Kysy astronautilta (Into) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen.Englantilaisen astronautin Tim Peaken Kysy  astronautilta on mukaansatempaava johdatus avaruusmatkoihin,  avaruuden  tutkimukseen  ja  kirjoittajan  tuoreisiin  kokemuksiin  elämästä kansainvälisellä  avaruusasemalla.  

Tekniikka  ja  tiede  ovat  Peaken  tekstissä  harvinaisen helposti omaksuttavassa muodossa kiitos yleisökysymyksiin perustuvan formaatin. Suurkiitos kuuluu myös J. Pekka Mäkelän letkeälle ja samalla tarkalle suomennokselle, joka tavoittaa nautittavasti  Peaken  välittömän  ja  innostuneen  tyylin.  Astronautin  työhön  liittyvän terminologian  ja tieteellisen  asiasisällön  suomentaja  taitaa  suvereenisti.  Näin  hyvin suomennettuja suuren yleisön tietokirjoja tarvitaan aina.

Lotta Toivanen Éric Vuillardin teoksen Päiväkäsky (Siltala) suomennoksesta. Alkuteos on ranskankielinen. Päiväkäsky  on  ranskalaisen  elokuvaohjaajan  ja  kirjailijan  Éric  Vuillardin  näkemys  natsien valtaannousun  ratkaisevista  päivistä  1930-luvulla.  Vuillard  tiivistää  laajan  kehityskulun muutamaan tarkasti valittuun dramatisoituun kohtaukseen ja herättää historialliset tapahtumat eloon myös romaanikirjallisuudesta tutuin keinoin.

Lotta Toivasen suomennos on perustaltaan täysipainoista historiallista tietotekstiä, joka soljuu kaunokirjallisen luontevasti ja sävykkäästi tekstin lyyrisiä ja sarkastisia korostuksia myöten. Osaavan suomentajan käsissä faktan ja fiktion  oivaltavasta  yhdistelmästä  kasvaa  ajankohtainen  puheenvuoro  demokratian väärinkäytöstä.

Tänä vuonna palkintoraadissa ovat:
- kriitikko Teemu Korpijärvi, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja
- professori Mikko Lehtonen, Suomen tietokirjailijat ry:n nimeämä edustaja,
- suomentaja Sanna Pernu, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja   

- suomentaja Markku Päkkilä, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä   edustaja
- kriitikko, Nuori Voima -lehden päätoimittaja Vesa Rantama, Suomen arvostelijainliitto      ry:n nimeämä edustaja

"Näinä poikkeuksellisinaaja aikoina, kun ihmiset pysähtyvät paikoilleen, on hyvää aikaa liikutella ajatuksia. Käännöskirjallisuus tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden ja avaa ovia maailmaan silloinkin, kun matkustamista vältellään. Agricola- ja Hollo-ehdokkaat tarjoavat taas erinomaisia ja monipuolisia sekä ennen kaikkea taidokkaasti käännettyjä teoksia tieteen ja taiteen maailmasta. Toivotan onnea kaikille ehdokkaille”, sanoo SKTL:n puheenjohtaja Sirpa Alkunen.

Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon saajat julkistetaan Mikael Agricolan päivänä 9.4.2020. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.