Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 26.11.2022

Vuoden karjalaisena kirjana 2022 palkittiin Tekla Hultin. Tahtonaisen elämä

Vuoden karjalaiseksi kirjaksi valittiin tänä vuonna Tekla Hultinista kertova Helene Kujalan kirjoittmana kirja Tahtonaisen elämä.  Palkinto jaettiin lauantaina 26.11.2022 Karjalatalolla Helsingissä ja valinnan teki Karjalan Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra.

Kuvassa ovat Jukka Kopra kädessään kirja Tekla Hultinista ja Helena Kujala kädessään kukkakimppu ja kunniakirja. Kuva on puolivartalokuva ja taustalla on tumman punaista ja tumman harmaata verhoa.

Jukka Kopra ja Helena Kujala palkinnonjakotilaisuudessa. Kuva: Jukka Kopra

 

Kirjavalitsijaan Jukka Kopraan teki vaikutuksen Tekla Hultinin sissiasenne.  Hultin oli erittäin rohkea omana aikanaan ja teki monia asioita ensimmäisenä naisena Suomessa, mm. väitteli tohtoriksi vuonna 1896.  Tekla Hultin (1864-1943) syntyi Laatokan rantapitäjässä Jaakkimassa, jonne tuli myös haudatuksi.
 
Yleisen äänioikeuden puolesta taistelu johti ensimmäisten naisten joukossa  vaaliehdokkuuteen Suomen ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1907. Toisissa vaaleissa seuraavana vuonna hän tuli valituksi kansanedustajaksi ja kansanedustajuudesta tulikin pitkäaikaista.  Hultin oli perustamassa nuorsuomalaista puoluetta ja  puolueen hajottua vuonna 1918 liittyi Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen.

Määrätietoinen ote isänmaallisuuteen oli Kopran mielestä kirjan perusteella merkittävää ja sisälsi tärkeää työtä itsenäisyyden eteen. Sortokausien aikana 1800-1900-lukujen taitteessa oli perustettu passiivista vastarintaa varten kagaali, johon kuului vain miehiä.

Tekla Hultin oli perustamassa naiskagaalia, joka toimi aktiivisesti levittämällä kiellettyä tiedotusmateriaalia ja pystyi kiertämään kokoontumisrajoituksia järjestämällä toimintaa naisten kahvikutsujen tai teatterin tekemisen nimikkeillä. Naisten osuudelle Suomen itsenäisyystaistelussa Jukka Kopra soisi historiankirjoituksessa enemmänkin sijaa.  Hultinin tarina tuo hyvin esiin myös karjalaisen henkilön merkitystä itsenäisyystaistelussa.

 

Kuvassa on osa kirjan kannesta ja kasvokuva Tekla Hultinista.  Kuvan sivussa on ruskehtavat raamit ja tausta on siniharmaa.

Osa kirjan kannesta. Kuva: Warelia

 

Kansanedustajuuden lisäksi Tekla Hultin vaikutti yhteiskunnallisiin asioihin toimittajana ja virkaurallaan Tilastollisessa päätoimistossa, jossa toimitti tutkimuksia  mm. köyhäinhoidosta, avioeroista ja naisten yötyöstä.

Helena Kujalan kirjoittamaa kirjaa Jukka Kopra pitää hyvin kirjoitettuna ja lukukokemuksena kuin olisi lukenut jännityskirjaa. Kirja on kirjoitettu muistelmamuotoon ja on helppolukuinen.  Hyvää on Kopran mukaan lähdetarkistetut tiedot, mikä vahvistaa lukijalle tietojen oikeellisuuden. Vähemmälle huomiolle kirjassa jäi Tekla Hultinin nuoruudessaan tekemät runonkeruumatkat Karjalaan, mikä kertoo myös päähenkilön monipuolisesta toiminnasta.

Jukka Kopra löysi kirjasta Tekla Hultinin sitaatteja, jotka sopivat hyvin tähän päivään ja osoittavat monien asioiden muuttumattomuutta.  Kirja sisältää arvokasta tietoa ja sopii hyvin luettavaksi kenelle tahansa iästä riippumatta.

Tekla Hultin. Tahtonaisen elämä -kirjan kirjoittajalla Helena Kujalalla on juuria Jaakkimassa.  Kirjan valitsijan Jukka Kopran karjalaisjuuret sijoittuvat Hiitolaan, Terijoelle ja Lappeenrantaan.

 

Marja Jähi-Salo

 

Vuoden karjalainen kirja 2022 -ehdokkaat:
- Helena Kujala: Tekla Hultin. Tahtonaisen elämä. Warelia, 2022. 291 s.
- Merja Mäki: Ennen lintuja. Gummerus, 2022. 415 s.
- Useita kirjoittajia. Pekka Suutari toim. Meri-Karjala. Suomenlahden rannikon kulttuurinen
kohtauspaikka. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimitteita 24. Viipurin Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, 2022, 374 s.
- Minna Kettunen: Jaetun maan lapset. Väyläkirjat, 2022, 173 s.
- Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä. Elämänvoimaa itäisistä juurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022, s.160